Taloyhtiöt voisivat olla nykyistä paljon aktiivisempia energian tuottajia ja järjestelmän säätövaraa lisääviä osapuolia. Suomen energiapolitiikka on avautumassa energiayhteisöjen aktiiviselle roolille ja taloyhtiöt ovat merkittävä energiayhteisöjen muoto. Pitkän aikavälin korjausrakentamisen strategiassa muotoillaan keinoja rakennuskannan korjaamiseksi hiilineutraaliksi vuoteen 2050 mennessä ja uudella energia-avustusjärjestelmällä ohjataan varoja suoraan taloyhtiöiden energiahankkeisiin vuosina 2020-2022. Samansuuntainen kehitys on käynnissä Euroopan tasolla. Keväällä toteutetussa Kansalaisenergia-areenassa pohdittiin, millä toimilla nykyistä murrosta voidaan parhaiten […]

Suomen tavoitteena on hiilineutraalisuus  vuoteen 2035 mennessä. Yksittäisten kotitalouksien sekä pienyhteisöjen kuten taloyhtiöiden hajautettu uusiutuva energiantuotanto  on asumisen hiilijalanjäljen pienentämisen keskiössä. Samalla EU:n uusiutuvan energian direktiivi mahdollistaa energiayhteisöjen laajemman toiminnan jäsenmaissa. Suomessa energiayhteisöt ovat uusi ilmiö, johon liittyviä haasteita ja mahdollisuuksia on tutkittu ja joka voi tarjota ratkaisuja moniin energiajärjestelmän kysymyksiin. Keväällä 2020 kokoontuneessa kansalaisenergia-areenassa yhteisöenergian mahdollisuuksia […]

Viime eduskuntavaalien alla puolueet nostivat ilmastonmuutoksen keskeiseksi teemaksi, joskin eri tavoin. Useimmat halusivat tehdä kunnianhimoista politiikkaa ilmastonmuutoksen torjumiseksi, kun taas eräs puolue nostatti huolta siitä, viedäänkö suomalaisilta autot pihasta ja murentaako ilmastonmuutoksen torjunta suomalaisen teollisuuden kilpailukyvyn. Huolet ovat aiheettomia, mutta ne tuntuvat tarttuneen hedelmälliseen maaperään. Äänekäs ja näkyvä vähemmistö suomalaisista on Helsingin Sanomien kyselyn mukaan […]