Vuonna 2015 käynnistynyt Strategisen tutkimuksen neuvoston rahoittama Smart Energy Transition -tutkimushanke on tullut päätökseensä. Hankkeessa tutkittiin globaalia energiamurrosta sekä sitä, miten Suomi voi hyötyä käynnissä olevasta energiamurroksesta. 

Smart Energy Transition -hankkeen (SET) lähtökohtana oli, että käynnissä oleva globaali energiamurros vaikuttaa väistämättä myös Suomeen, sillä ilmastonmuutoksen torjunta edellyttää perustavanlaatuisia muutoksia energiajärjestelmään. Nämä muutokset ilmenevät paitsi uusina tapoina tuottaa ja kuluttaa energiaa, myös uusina liiketoimintamalleina, vientimahdollisuuksina sekä asumisen ja liikkumisen tapoina. SET-hankkeen tavoitteena oli kartoittaa energiamurroksen etenemistä ja sen vaikutuksia Suomen energiajärjestelmään.

Hankkeen alkaessa vuonna 2015 energiamurros oli varsin harvojen tunnistama ilmiö, mutta vuonna 2021 se on energia-alalla itsestäänselvyys. SET-hanke on monien muiden ohella vaikuttanut energia-alan muutokseen tutkimalla murroksen teknologioita, kokeiluista oppimista, ja yhteiskehittämistä, sekä analysoimalla politiikkatoimia, instituutioita ja liiketoimintamalleja. Tänä aikana uusiutuvan energian määrä on lisääntynyt energiajärjestelmässä, ja älykäs ja puhdas energialiiketoiminta on kasvussa. Teknologiat hiilineutraalin energiajärjestelmän saavuttamiseksi ovat jo olemassa ja seuraavaksi tarvitaan lisää määrätietoisia päätöksiä murroksen edistämiseksi.

Hankkeessa oli mukana yhteensä 10 eri kumppaniorganisaatiota ja yli 40 tutkijaa ja asiantuntijaa energiamurroksen eri osa-alueilta.  Alkuvuosina konsortiojohtajana toimi professori Raimo Lovio ja sittemmin hanketta luotsasi Professor of Practice Armi Temmes, molemmat Kauppakorkeakoulun johtamisen laitokselta. Monitieteistä hanketta rahoittiSuomen Akatemian yhteydessä toimiva Strategisen tutkimuksen neuvosto (STN). 

Kaikki SET-hankkeen akateemiset julkaisut löytyvät täältä. Alla on tiivistettynä kuuden SET-työpaketin keskeisiä tuotoksia

1. Teknologiamurroksen nopeus, suunta ja vaikutukset 

SET-hankkeen työpaketti 1 tavoitteena oli tunnistaa energiateknologiamurroksen suuntaa, alullepanevia tekijöitä, suuruusluokkia ja vaikutuksia. Teknologiamurroksen etenemistä kartoitettiin tekemällä muun kaksi energia-asiantuntijoille suunnattua Delfoi-tutkimusta sekä ennusteita keskeisten energiateknologioiden, kuten aurinkopaneelien ja power-to-X -teknologioiden kehityksestä. 

Poimintoja julkaisuista:

Ahonen, T., Marttila, T., Dukeov, I. & Jalas, M. 2018. Understanding Smart Energy Transition: Insights to the Future Energy Technologies and Their Market Disruption in Finland. In Saarinen R. & Wilenius M. (eds.) Futures of a Complex World: Proceedings of the Conference “Futures of a Complex World”, p. 197-206 (FFRC eBOOK; Vol. 2018, No. 2).

Sillman, J., Uusitalo, V., Ruuskanen, V. et al. 2020. A life cycle environmental sustainability analysis of microbial protein production via power-to-food approaches. International Journal of Life Cycle Assess 25, 2190–2203. Available: https://doi.org/10.1007/s11367-020-01771-3

2. Uudet arvoketjut, liiketoimintamallit ja liiketoimintaekosysteemit

Työpaketissa 2 tarkasteltiin uusia energiamurroksen myötä syntyviä arvoketjuja, liiketoimintamalleja ja -ekosysteemejä. Tästä lähtökohdasta syntyi uuden energian yritysten tietokanta, joka kokoaa yhteen energiamurroksesta hyötyviä suomalaisia yrityksiä. Lisäksi työpaketissa keskityttiin kehittyvien ICT-pohjaisten energiaratkaisujen luomiin liiketoimintamahdollisuuksiin ja kulutusjoustoliiketoiminnan ympärille kasvaviin liiketoimintamalleihin sekä toimijoihin. Systeemitason energiamurrosta tutkittiin luomalla visio fossiilittomasta kaukolämpöjärjestelmästä. 

Poimintoja julkaisuista:

Kangas H-L., Ruggiero S., Annala S. & Ohrling T. 2021.Would turkeys vote for Christmas? New entrant strategies and coopetitive tensions in the emerging demand response industry. Energy Research and Social Science 76. Available: https://doi.org/10.1016/j.erss.2021.102051 

Patala, S., Juntunen, J.K., Lundan, S. & Ritvala, T. 2021. Multinational energy utilities in the energy transition: A configurational study of the drivers of FDI in renewables. Journal of International Business Studies. https://doi.org/10.1057/s41267-020-00387-x

ur Rehman, H., Reda, F., Paiho, S., Hasan, A. 2019. Towards positive energy communities at high latitudes. Energy Conversion and Management 196, 175–195. Available: https://doi.org/10.1016/j.enconman.2019.06.005

3. Institutionaaliset esteet ja mahdollisuudet 

Työpaketissa 3 tutkittiin energiamurroksen disruptiivisia piirteitä sekä institutionaalista muutosta. Disruptiivisten teknologioiden kehitystä ja vaikutuksia murrokseen sekä teollisuuspolitiikan vaikutusta energiasektoriin tutkittiin Saksan, Iso-Britannian ja Tanskan esimerkkien kautta. Työpaketissa luotiin myös käsitteellinen viitekehys teollisuuspolitiikan, istituutioiden ja disruptiivisten teknologioiden vaikutuksista toisiinsa. Lisäksi työpaketissa tarkasteltiin Suomen institutionaalista murrosta MaaS-liiketoiminnan kehityksen kautta. 

Poimintoja julkaisuista: 

Johnstone, P., Rogge, K., Kivimaa, P., Fratini, C.F., Primmer, E. 2021. Exploring the re-emergence of industrial policy: Perceptions regarding low-carbon energy transitions in Germany, the United Kingdom and Denmark. Energy Research and Social Science, 74: 101889. Available: https://doi.org/10.1016/j.erss.2020.10188

4. Osaamistarpeet ja oppimisen mahdollisuudet

Työpaketissa 4 keskityttiin tutkimaan energiakokeiluja ja -pilotteja. Lähtökohtana oli, että energiamurros edellyttää alan osaamisen kasvua, ja että kokeilut toimivat hyvänä pohjana osaamistarpeiden kartoittamiselle ja oppien jakamiselle. Energiakokeiluja koottiin tietokantaan, joka esittelee yli 100 suomalaista uuden energian pilottia ja kokeilua. Ymmärrystä energiakokeilujen vaikutuksesta murrokseen syvennettiin 20 case-tutkimuksen avulla, joissa tarkasteltiin kokeiluissa ilmenneitä osaamistarpeita, ratkaisuja, toimijoita, institutionaalisia esteitä, sosiaalista hyväksyttävyyttä ja oppimista. Energiamurroksen osaamistarpeita on lisäksi tarkasteltu osaamisraportissa.  

Poimintoja julkaisuista: 

Happonen, J.P., Heiskanen, E., Matschoss, K. and Mikkonen, I., 2020. Epäonnistumisista oppiminen energiamurroksen tukena: analyysi empiirisestä interventiosta. Alue ja ympäristö 49 (2), 66-82.

Kallio, L., Heiskanen, E., Apajalahti, E. L., & Matschoss, K. 2020. Farm power: How a new business model impacts the energy transition in Finland. Energy Research & Social Science, 65, 101484. Available: https://doi.org/10.1016/j.erss.2020.101484

Matschoss, K., & Repo, P. (2020). Forward-looking network analysis of ongoing sustainability transitions. Technological Forecasting and Social Change, 161, 120288. Available: https://doi.org/10.1016/j.techfore.2020.120288

5. Politiikan murros

Työpaketissa 5 tarkasteltiin, mitä ovat murroksen lyhyen ja pitkän aikavälin vaikutukset politiikkaan sekä pohdittiin, miten politiikan kehittämisessä ja toimeenpanossa tulisi ottaa teknologiamurros huomioon. Työpaketissa analysoitiin energiamurrokseen liittyvien politiikka-alueiden ja ohjauskeinojen kehitystä Suomessa. Työ perustui ja linkittyi vahvasti muiden työpakettien tutkimuskohteisiin. Työpaketissa tutkittiin muun muassa regulaation vaikutusta kulutusjoustoon ja uusiutuvan energian kasvun vaikutusta pohjoismaisiin sähkömarkkinoihin. 

Poimintoja julkaisuista: 

Berg A., Lukkarinen J. & Ollikka K. 2020. ’Sticky’ Policies – Three Country Cases on Long-Term Commitment and Rooting of RE Policy Goals, Energies, 13(6). Available: https://doi.org/10.3390/en13061351

Annala, S., Lukkarinen, J., Primmer, E. Honkapuro, S., Ollikka, K., Sunila, K. & Ahonen, T. 2018. Regulation as an enabler of demand response in electricity markets and power systems. Journal of Cleaner Production 195, 1139-1148.Available: Available: https://doi.org/10.1016/j.jclepro.2018.05.276

6. Murrosareena

Työpaketissa 6 tarkasteltiin, miten osallistaa yhteiskunnan keskeisiä tahoja mukaan energiamurrokseen. Työpaketissa sovellettiin niin kutsuttua murrosareenatyökalua, jonka tarkoitus on osallistaa sidosryhmiä teknologiamurroksen ja sen vaikutusten hallintaan. SET-hankkeessa järjestettiin energiamurrosareena, joka kokosi yhteen suomalaisia vaikuttajia ja visionäärejä. Tämän pohjalta syntyi muutospolkuja ja uusia näkymiä energiamurroksen Suomeen. Sittemmin SET-hankkeessa kehitettyä murrosareenatyökalua on käytetty myös muilla kestävyysmurroksen tutkimuksen osa-alueilla. 

Poimintoja julkaisuista: 

Hyysalo, S. 2021. Citizen Activities in Energy Transition: User Innovation, new communities and the Shaping of Sustainable Future. Routledge: New York.

Hyysalo, S., Marttila, T., Perikangas, S., & Auvinen, K. 2019. Codesign for transitions governance: A Mid-range pathway creation toolset for accelerating sociotechnical change. Design Studies, 63, 181-203. Available:https://doi.org/10.1016/j.destud.2019.05.002

SET-hanke on osaltaan pyrkinyt auttamaan päätöksentekijöitä ja yrityksiä ymmärtämään murrosta ja hyödyntämään sen tuomia mahdollisuuksia muun muassa tuottamalla politiikkasuosituksia ja järjestämällä erilaisia keskustelutilaisuuksia. Vertaisarvioitujen julkaisujen lisäksi tutkijat ovat kirjoittaneet blogitekstejä sekä ajankohtaisia tekstejä Tekniikka & Talouden Teknologiamurrokset-sarjaan. Parhaat SET-blogikirjoitukset on koottu yhteen blogikokoelmaan. Suuren yleisön ymmärrystä energiamurroksesta on edistetty kehittämällä kaksi lautapeliä. Hankkeen yhteiskunnallista vaikuttavuutta on arvioitu vaikuttavuusraportissa. 

Smart Energy Transition -hankkeen tutkijat haluavat kiittää Strategisen tutkimuksen neuvostoa rahoituksesta sekä sidosryhmiä ja muita tutkimuskonsortioita aktiivisesta yhteistyöstä. Työ energiamurroksen tutkimuksen parissa ja jatkuu tulevissa hankkeissa – tutkittua tietoa tarvitaan päätöksenteon tueksi ja hiilineutraaliuden edistämiseksi.