Kiitos tanskalainen maajussi, että olit käynnistämässä energiamurrosta
Rippling effect: the effect we have on other people is in turn passed on to others, much as the ripples in a pond go on and on
Irvin Yalom, Staring at the Sun 1
On inspiroivaa ajatella, että suurinkin vallankumous on alkanut aina yhden ihmisen ajatuksesta, joka on johtanut yksittäiseen päätökseen. Päätös aikaansaa väreilyä ympärillään. Jos aika ja ympäristö ovat otolliset, alkaa väreily resonoida. Yhden ihmisen ajatus voi romauttaa suuriakin rakenteita.
Kun ministeri Kai Mykkäselle luovutettiin Energiamurrosareenan ehdotukset vaadittavista toimenpiteistä ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi, viittasi hän puheessaan siihen, miten energiamurros on väreillyt ympäristöönsä muun muassa Tanskassa.
Tanskan energiantuotannossa nojataan nykyisin voimakkaasti tuulivoimaan. Ensimmäisiä merkittävän kokoluokan tuulivoimahankkeita toteutettiin Tanskan maaseudulla 1970-luvulla yksityisin varoin ja voimin. Tuolloin yksittäiset maajussit päättivät ryhtyä tuottamaan itse energiansa tuulivoimalla. Naapuritilallinenkin hankki voimalan – joskin vähän suuremman. Tanskan noin 150 megawatista tuulivoimaa noin 85% oli yksityishenkilöiden omistamaa 1980-luvun alussa.2
Vuosikymmenen kuluessa omistusta ryhdyttiin tehostamaan osuuskuntia perustamalla. Kansallista sääntelyä muokattiin kasvavan toimialan edistämiseksi. Suuret energiayhtiöt lähtivät bisnekseen mukaan 1980-luvun loppupuolella.
Mukana toimialan kasvussa oli myös Vestas, nykyisin maailman suurin tuuliturbiinien valmistaja. Vestas toi ensimmäisen myllynsä markkinoille 1979. Yksityisen kysynnän kasvaessa syntyi markkinat, jossa yrityksen oli otollista kasvaa. Vuonna 1986 yhtiö laajensi toimintansa Saksaan, jonne se on sittemmin toimittanut 7 200 turbiinia, 11 000 MW tuulivoimaa3. Tanskalaisten maajussien tuulivoiman merkittävä hyödyntäminen oli luonut edellytykset teknologian kehittämiselle, skaalautumiselle, kansainvälistymiselle – kärjistäen sanottuna energiamurrokselle.
Tämä on tyyppiesimerkki rippling effectistä: siitä kuinka arvot ja toimintatavat institutionalisoituvat. Muutos alkaa yksilöstä väreillen edelleen sosiaalisiin verkostoihin, mediaan, yrityksiin, organisaatioihin, yhteiskunnan normeihin, sääntelyyn, lakeihin ja niin edelleen4. Markkinat seuraavat muutosta ja tarjoavat entistä helpompia, kannattavampia ja monipuolisempia ratkaisuja toteuttaa näitä arvoja ja toimintatapoja.
Ihmisten innostuessa innostus tarttuu. Ilmastotieteilijä Jan Rotmans on sanonut, että jos saamme ihmiset innostumaan, saamme heidät toimimaan ja muuttumaan. Yhteiskunta muuttuu, kun ihmiset muuttuvat. Maailma muuttuu, kun yhteiskunnat muuttuvat.
Ministeri Kai Mykkänen muistutti puheessaan ilahduttavan positiivisesta asiasta, mikä meiltä usein unohtuu: Meillä on yllättävän suuri mahdollisuus vaikuttaa yllättävän suuriin asioihin.
Kuka tätä maailmaa muuttaisi, jollet sinä?
Kirjoittaja:
Jukka Kajan
Kirjoittaja on kestävien hankkeiden joukkorahoituspalvelu Joukon Voiman toimitusjohtaja. Hän innostuu yksilöiden roolista energiamurroksessa ja pitää missionaan saada ihmiset innostumaan ja voimaantumaan ilmastoasioissa.
Julkaistu: 11.12.2017
Kirjoittaja osallistui Strategisen tutkimuksen neuvoston Smart Energy Transition -hankkeen ja Sitran fasilitoimaan Energiamurrosareenaan vuonna 2017.
Kirjoitus on julkaistu osana Murrosareenan Miten Suomi voi hyötyä energiamurroksesta? -blogisarjaa. Blogitekstit edustavat kirjoittajien omia näkemyksiä. Tutustu Murrosareenan raporttiin ja lue muut blogisarjan kirjoitukset.
Lähteet:
1 Yalom, I. D. (2008). Staring at the sun: Overcoming the terror of death. The Humanistic Psychologist, 36(3-4), 283.
2 H.C. Sørensen, SPOK Consult & Danmarks Vindmølleforening
4 Kahler, S. (2003). The ripple effect: how one dorm room can affect a university’s energy use. International Journal of Sustainability in Higher Education, 4(3), 230-238.
