Keskustelupaperi: Ratkaisuehdotuksia sähkön mittauksen haasteisiin kuluttajien ja energiayhteisöjen puhtaan pientuotannon edistämiseksi
Keskustelupaperi esittää suuntaviivoja ja toimenpide-ehdotuksia sähkön mittauksen kehittämiseksi. Asiaa tarkastellaan kahden eri tavoitteen: puhtaan energiajärjestelmän edistämisen sekä kuluttajien energiapalvelujen mahdollistamisen lähtökohdista.
Tiivistelmä
Helsinkiläinen As.Oy Haapalahdenkatu 11 pilotoi poikkeusluvalla aurinkosähkön hyvityslaskentapalvelua. Energian internet-ratkaisu jakaa aurinkosähkön tuotannon asukkaille tunneittain mittaustietojen perusteella, osakeomistusten suhteessa. Kuva: HSSR Oy
Digitaaliset palvelut voivat edistää puhtaiden energiaratkaisujen taloudellista ja helppoa käyttöönottoa kuluttajien ja energiayhteisöjen keskuudessa. Energiapalvelujen kehittyminen edellyttää mittari- ja tiedonvälitysinfrastruktuuria, joka mahdollistaa kuluttajille esimerkiksi kysyntäjoustoautomaation, aurinkoenergian, sähköajoneuvojen ja akkujen hyödyntämisen mahdollisimman kustannustehokkaasti. Keskustelupaperin tavoitteena on herättää keskustelua toimenpiteistä, joilla energiamurrokseen liittyvät haasteet sähkön mittauksessa voitaisiin ratkaista puhtaan energiajärjestelmän edistämiseksi sekä kuluttajien energiapalvelujen ja pientuotannon mahdollistamiseksi.
Haasteet ja ratkaisuehdotukset:
Haaste 1: Nykyiset sähkömittarit Suomessa eivät täytä mittauslaitedirektiivin (MID) näyttövaatimusta tuntihinnoitteluun perustuvien sopimusten tai energiapalvelujen osalta.
Ratkaisuehdotus: Keskustelupaperin laatijoiden näkökulmasta mittaustietojen nykyiset tarkistuskäytännöt ovat toimivia esimerkiksi tuntisähkösopimusten tai kiinteistöverkon sisäisten energiayhteisöjen hyvityslaskennan taustalla käytettyjen mittaustietojen varmentamiseksi, eikä nykyisiä sähkömittareita ole tarvetta uudistaa mittauslaitedirektiivin takia. Mittauslaitedirektiivin näyttövaatimusta on suositeltavaa päivittää tai ottaa vaatimus tarkemmin huomioon seuraavan sukupolven sähkömittareiden (AMR 2.0) ominaisuuksia määriteltäessä: jos mittaustieto tallennetaan mittareihin esimerkiksi neljän kuukauden ajaksi, voidaan mittarin liittymästä välittää tiedot rakennuksen omaan tietojärjestelmään tai luentalaitteisiin sähkön hinnoittelussa käytettyjen mittaustulosten sekä laskenta-algoritmien tarkistamiseksi.
Haaste 2): Pientuotannon taloudellinen arvottaminen ei tapahdu nykyisin kuluttajien kannalta yhtenäisesti vaihtelevasta mittaustekniikasta johtuen: osa mittareista netottaa reaaliaikaisesti sähköenergian ostoa ja myyntiä mittarin kolmen vaiheen välillä sekä osa ei.
Ratkaisuehdotus: Määritellään yksiselitteisesti, miten mittarin läpi kulkenut energiamäärä lasketaan tasejakson aikana, joka on nykyisin tunti ja tulevaisuudessa 15 minuuttia. Laskentasäännöillä voidaan toteuttaa pientuotannon tunti- tai varttinetotus, energiayhteisöjen sisäinen hyvityslaskenta ja tehopiikkien laskenta niin, että kuluttajat ovat energiamarkkinoilla keskenään tasapuolisessa asemassa. Mittaustietojen yhtenäistäminen voidaan toteuttaa esimerkiksi Fingridin datahubissa.
Haaste 3): Kiinteistöverkon sisäisen pientuotannon hyödyntäminen energiayhteisöpalvelun avulla ei ole nykyisin mahdollista.
Ratkaisuehdotus: Mahdollistetaan kiinteistöverkon sisäisesti eri mittareiden kulutus- ja tuotantotietojen laskennallinen yhdistely, koska energiayhteisössä useampi mittari voi palvella yhtä käyttäjää ja yksi mittari useampaa käyttäjää. Verojen ja energiaperusteisten siirtomaksujen määräytymisessä tulee huomioida, onko pientuotanto hyödynnetty kiinteistöverkon sisällä vai tuotettu jakeluverkkoyhtiön sähköverkkoon.
Lue koko keskustelupaperi tästä
Tekijät ja lisätietoja:
FinSolar-projektijohtaja ja tutkija Karoliina Auvinen, Aalto-yliopisto, karoliina.auvinen@aalto.fi, puh. +358 50 462 4727
Professori Samuli Honkapuro, Lappeenrannan teknillinen yliopisto, samuli.honkapuro@lut.fi, puh. +358 400 307 728
Professori Jero Ahola, Lappeenrannan teknillinen yliopisto, jero.ahola@lut.fi
Tutkijatohtori Tero Ahonen, Lappeenrannan teknillinen yliopisto, tero.ahonen@lut.fi
Keskustelupaperi on toteutettu osana Strategisen tutkimuksen neuvoston Smart Energy Transition -hanketta www.smartenergytransition.fi sekä STEK:n päärahoittamaa FinSolar taloyhtiökokeilua www.finsolar.net
