Kestävän henkilöliikenteen edistäminen vaatii monipuolisia ohjauskeinoja

Smart Energy Transition -hankkeen Policy Brief 7.11.2016

Liikenteessä on alkanut ennennäkemätön järjestelmämurros sitten auton keksimisen. Avainsanoja tässä kehityksessä ovat äly ja palvelut. Yksityisautoilla tehdään Suomessa vielä noin 85 % henkilöliikenteen matkustamisesta. Samalla nuorten asenteet autoiluun ovat muuttumassa. Kestävää muutosta edistettäessä on katsottava pitemmälle kuin lyhyen aikavälin päästövähennyskeinoihin. Liikkumisen tehostamiseksi on otettava käyttöön kaikki mahdolliset keinot.

Lisää painoa liikennejärjestelmän muutosten edistämiseen

Liikenteen päästöjen vähentämisen keinoja pohditaan parhaillaan osana ilmasto- ja energiastrategiaa. Liikenne- ja viestintäministeriön valmistelussa on ansiokkaasti jaettu keinot kolmeen ryhmään: 1) liikennejärjestelmään vaikuttavat toimet, 2) ajoneuvojen energiatehokkuuden parantaminen ja 3) fossiilisten polttoaineiden korvaaminen uusiutuvilla.

Aktiivisinta ja kärkkäintä keskustelua käydään siitä, tulisiko valtakunnassa tukea voimakkaammin biomassapohjaisia polttoaineita vai muita käyttövoimia, kuten sähköajoneuvoja. Pienemmälle huomiolle jäävät esimerkiksi maankäyttöpaineet, jotka näkyvät pysäköinnin ja väylien rakentamisen todellisten kustannusten nousuna, sekä yksityisautoihin sitoutuneen pääoman tehoton käyttö, mikä näkyy esimerkiksi kilometrikorvauksen suuruudessa.

Ajoneuvojen ja polttoaineiden parantamisen lisäksi tarvitaan toimia, jotka vaikuttavat liikkumisen tarpeeseen ja yksityisautoilun määrään. Tällaisia toimia ovat mm. julkista liikennettä tehokkaasti hyödyntävien matkaketjujen edistäminen, etätyön ja nykyaikaisten viestintämenetelmien käytön edistäminen, kevyen liikenteen edistäminen ja älyliikenteen edistäminen sen monissa muodoissaan.

Järjestelmää muokkaavat muutokset ovat tyypillisesti vaikeita ja hitaita, minkä vuoksi liikkumisen ja yksityisautojen tarvetta vähentävien keinojen päästöpotentiaali näyttäytyy pienenä Liikenne- ja viestintäministeriön arviossa. Koska erilaiset trendit, kuten ajokorttien myöntämisen väheneminen, viittaavat siihen, että muutos yksityisautoilusta muihin liikkumismuotoihin on jo alkanut, voi vaikutus olla arvioitua suurempi jos järjestelmämuutoksiin kohdistetaan tehokkaita ohjauskeinoja.

Uusiutuvien polttoaineiden edistämiseen kohdistetaan jo nyt poikkeuksellisen voimakkaita ohjauskeinoja. Samasta syystä myös sen potentiaali arvioidaan suureksi. Myös uusien palvelujen ja älyliikenteen edistämiseksi on tärkeää ottaa käyttöön riittävän voimakkaita ohjauskeinoja.

Kaupunkiliikenteessä paljon potentiaalia päästöjen vähentämiseen

Suomessa tulisi välttää liikenteen ohjauskeinoja, joilla tarpeettomasti vaikeutetaan syrjäseutujen asukkaiden tilannetta. Tätä helpottaa se, että suuri osa liikenteen päästöistä syntyy kaupunkiseuduilla ja suhteellisen lyhyillä matkoilla.

Kaupunkiseutujen 5-50 kilometrin matkat ovat tyypillisesti työ- ja opiskelumatkoja. Niillä julkisen liikenteen tiedetään toimivan, jos matkaketjujen palvelutaso on riittävä. Palvelutasoa parantaa esimerkiksi aikataulujen luotettavuus ja yhteensopivuus, kohtuullinen hinta, riittävät vuorot sekä ”viimeisen kilometrin ongelman” ratkaisu esimerkiksi liityntäliikenteen, kimppakyytien ja polkupyörien säilytyksen avulla. Alle viiden kilometrin automatkat ovat tyypillisesti kauppa- ja asiointimatkoja, joiden väheneminen edellyttää uusien palvelujen syntymistä esimerkiksi julkisen liikenteen vaihtopaikoille ja myymälöiden kotiinkuljetukseen. Verkkokaupan yleistyminen voi vähentää tämän matkatyypin tarvetta. Uusia ohjauskeinoja kaivataan edistämään palvelujen syntymistä. Liikennekaari mahdollistaa uudella tavalla alustatalouteen perustuvat palvelut ja avoin data mahdollistaa monet digitaaliset sovellukset. Innovatiiviset julkiset hankinnat toimivat alkusysäyksenä yrittäjille, mutta keinovalikoimaan tulisi yhdistää nykyistä tehokkaampi aloittelevan yrittäjän tuki.

Valtion ja kuntien yhteistyö keskeistä – epäsuosittujakin keinoja tarvitaan

Järjestelmämuutoksissa ohjauskeinojen johdonmukaisuus on välttämätöntä. Liikenteessä hallinnonalojen yhteistön lisäksi olennaista on, että kunnat julkisen liikenteen järjestäjinä, yhdyskuntasuunnittelun toimijoina ja väylien toteuttajina toimivat samaan suuntaan valtion ohjauskeinojen kanssa. Murroksissa tarvitaan myös nykyjärjestelmää muokkaavia keinoja, vaikka ne ovat poliittisesti hankalia. Esimerkiksi autoteille toteutettavia kevyen liikenteen väyliä sekä polttoaineiden hintojen korotusta ja pysäköinnin maksullisuutta koskevat päätökset ovat usein epäsuosittuja, mutta tarpeen. Toimijoiden yhteistyöllä ne ovat mahdollisia.

Yhteenveto: kaikki keinot käyttöön

Liikenteen haasteita ovat päästöt, liikennevälineisiin sitoutuneen pääoman tehoton käyttö sekä väylien ja pysäköinnin edellyttämä tilan tarve. Autojen ja polttoaineiden päästöihin vaikuttamisen lisäksi haasteiden ratkaiseminen edellyttää keinoja, jotka tuovat rakenteellisia muutoksia liikkumisen tarpeeseen ja kulkumuotoihin. Nämä toimenpiteet parantavat samalla liikenteen sujuvuutta ja tuovat uusia mahdollisuuksia palveluliiketoimintoihin. Suomessa on ajankohtaista ottaa käyttöön laaja teknologia- ja ohjauskeinovalikoima, joilla vaikutetaan ajoneuvoteknologioihin, polttoaineisiin, liikkumisen tarpeeseen ja kulkumuotoihin. Rakenteellisten muutosten tarve, mutta myös niiden potentiaali on suurin kaupunkiseuduilla.

Kirjoittanut

Armi Temmes
Professori
Aalto-yliopiston Kauppakorkeakoulu

Lisätietoja ja lähteet

Lataa policy brief pdf -tiedostona tästä!

Katso myös:

Kohti älykästä ja puhdasta liikennettä -seminaarin 20.10.2016  materiaalit