Kestävät arvot eivät näy cleantech-yritysten päätöksenteossa
Taloudelliset asiat, kuten kannattavuus, yrityksen kasvu, omistuksen arvon nousu ja liikevaihto, vaikuttavat cleantech-yritysten päätöksentekoon enemmän kuin kestävän kehityksen periaatteet.
Smart Energy Transition-projektissa, Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa tehdyn tutkimuksen mukaan yritysten johtajat arvioivat taloudelliset tekijät päätöksenteon keskeisimmiksi ajureiksi.
Tutkimusta varten kerättiin aineistoa yhteensä yhdeksästä suomalaisesta kansainvälisesti toimivasta cleantech-alan yrityksestä. Tutkimukseen osallistui yritysten hallitusjäseniä. Näiden ylimmälle johdolle, hallitusten edustajille, annettiin vapaat kädet arvioida johtamansa yrityksen toimintaa kestävän kehityksen näkökulmasta.
Arviointi tehtiin mielikuvakartan (cognitive maps) avulla, johon johtajat valitsivat heidän mielestään päätöksenteon kannalta vaikuttavimmat asiat.
Taloudelliset tekijät ovat yritysjohtajien strategisessa päätöksenteossa keskiössä. Kestävän kehityksen mukaiset asiat jäävät vielä strategisen ajattelun reuna-alueille.
Kestävä kehitys on ollut pitkään mukana yritysten ja päätöksentekijöiden julkilausumissa sekä yritysten strategioissa varsinkin cleantech-alalla. Tutkimuksen mukaan alalla toimivien yritysten hallitusten jäsenillä voi olla varsin rajalliset tiedot ja osaaminen kestävän kehityksen kysymyksiin liittyen. Tästä syystä he saattavat helposti aliarvioida niiden merkityksen yrityksensä liiketoimintaan. Ympäristölliset ja yhteiskunnalliset kysymykset usein kuitenkin vaikuttavat yrityksen kustannuksiin ja tuloihin. Tätä kautta niillä on suora vaikutus myös yrityksen taloudelliseen menestykseen, vaikka sitä ei aina huomata.
Tutkimus osoittaa, että kestävän kehityksen mukainen toiminta ei ole yrityksille itse tavoite, vaan keino saavuttaa perinteisimpiä tavoitteita, jotka ovat puolestaan päättäjille ne mittarit, joilla yrityksen tulosta tarkastellaan.
Tutkimuksessa mukana olleet yritykset toimivat cleantech-sektorilla tuotteillaan ja palveluillaan, mutta eivät välttämättä näe kestävän kehityksen merkitystä omassa tuotannossaan: esimerkiksi valmistetaan energiatehokkaita kompressoreita, joilla voidaan parantaa kivihiilivoimalaitoksen energiatehokkuutta pohtimatta oman tuotannon energiatehokkuutta.
Kognitiivinen diversiteetti eli erilaiset ajattelumallit ja maailmankatsomukset kertovat yrityksen johdon mahdollisuuksista ymmärtää toimintaympäristönsä muutoksia ja kapasiteetista tehdä päätöksiä. Laaja kognitiivinen diversiteetti luo monipuolisuutta strategiseen ajatteluun ja on menestyksen edellytys nopeasti muuttuvassa liiketoimintaympäristössä, kuten cleantech-alalla. Toisaalta se voi hidastuttaa päätöksentekoa ja reagointia muutoksiin. Tämän kaltaisen tiedon avulla voidaan jopa ohjata yritysten strategista päätöksentekoa.
Jos yritys esimerkiksi haluaa fokusoida toimintaansa, voidaan yrityksen asioista päättävään ryhmään valita jäseniä heidän todellisen ajatusmaailmansa eikä vain koulutuksen, iän tai kokemuksen perusteella. Jos taas halutaan laajentaa bisnestä, voidaan päättäjiksi valita hyvin erityyppisiä asiantuntijoita ja hyödyntää erilaisuutta näkökulmien laajentajana ja toiminnan kehittämisen voimavarana.
Kirjoittaja:
Jukka-Pekka Bergman
Lappeenrannan teknillinen yliopisto
Linkki artikkeliin:
Strategic interpretation on sustainability issues – eliciting cognitive maps of boards of directors, http://www.emeraldinsight.com/doi/full/10.1108/CG-04-2015-0051
