Kysyntäjouston avulla tuuli- ja aurinkovoimaa voidaan lisätä voimakkaasti
Suomi on edelläkävijä kysyntäjoustoinfrastruktuurissa ja sähkömarkkinoiden kehityksessä. Kysyntäjoustolla parannetaan koko energiajärjestelmän resurssitehokkuutta ja edistetään uusiutuvan energiantuotannon integrointia.
Sähköjärjestelmässä tuotannon ja kulutuksen tulee olla joka hetki tasapainossa. Kulutuksen muuttuessa tuotettavan sähkötehon tulee siis muuttua saman verran. Energiajärjestelmässä on yhä enemmän tuotantomuotoja, joiden säätäminen on teknisesti vaikeaa tai taloudellisesti kannattamatonta, kuten sääriippuva tuuli- ja aurinkovoima sekä tasaisella teholla ajettava ydinvoima. Jotta sähköjärjestelmän tehotasapainoa voidaan ylläpitää jatkossakin, tarvitaan sähkönkulutuksen ohjausta eli kysyntäjoustoa. Kysyntäjousto on hyvin kustannustehokas vaihtoehto voimalaitoksille, joita käytetään ainoastaan säätökapasiteetiksi.
Kun sähköenergiaa tuotetaan tuuli- tai aurinkovoimalla, fossiilisia polttoaineita ei tarvita. Tällöin energiantuotannosta ei synny suoria päästöjä ja myös sähköntuotannon muuttuvat kustannukset ovat hyvin pienet (ks kuva).
Tuuli- ja aurinkovoiman muuttuvat tuotantokustannukset ovat sähkömarkkinoilla hyvin alhaiset. Sähköenergian markkinahinta muodostuu kalleimman tuotantomuodon marginaalihinnan perusteella. Kun sähkön kysyntä joustaa ja pienentyy kysyntäjouston avulla, voidaan vähentää mm. saastuttavan hiililauhteen käyttöä. Samalla sähkön hinta laskee.
Tuuli- ja aurinkotuotanto kuitenkin vaihtelee ajallisesti säätilan mukaan, joten edullista ja päästötöntä sähköenergiaa on tarjolla vaihteleva määrä. Kysyntäjousto mahdollistaa vaihtelevan uusiutuvan energian integroinnin sähköjärjestelmään ja parantaa samalla energiajärjestelmän luotettavuutta. Kysyntäjoustolla voidaan lisäksi parantaa resurssitehokkuutta, pienentää kustannuksia sekä vahvistaa kuluttajien roolia sähkömarkkinoilla.
Sähkön käytön ympäristö- ja kustannusvaikutukset vaihtelevat ajallisesti. Kulutuksen joustomahdollisuudet tulee huomioida entistä paremmin, kun edistetään sähkön loppukäytön resurssi- ja energiatehokkuutta. Kysyntäjoustoa tulee edistää informaatiolla, sääntelyn kehittämisellä sekä järjestelmien ja prosessien yhtenäistämisellä. Kysyntäjouston merkitys Suomen sähköjärjestelmälle on suuri ja sen merkitys tulee vain kasvamaan tulevaisuuden puhtaassa energiajärjestelmässä.
Kirjoittanut 15.11.2016
Professori Samuli Honkapuro
Lappeenrannan teknillinen yliopisto
Lähteet
Järventausta, P., Repo, S., Trygg, P., Rautiainen, A., Mutanen, A., Lummi, K., Supponen, A., Heljo, J., Sorri, J., Harsia, P., Honkiniemi, M., Kallioharju, K., Piikkilä, V., Luoma, J., Partanen, J., Honkapuro, S., Valtonen, P., Tuunanen, J., Belonogova, N. 2015. Kysynnän jousto – Suomeen soveltuvat käytännön ratkaisut ja vaikutukset verkkoyhtiöille. Tampereen teknillinen yliopisto. Tutkimusraportti. [viitattu 16.11.2016.] Saatavissa: https://tutcris.tut.fi/portal/files/4776899/kysynnan_jousto_loppuraportti.pdf
Aiheesta lisää:
- Policy brief: Sähkön kysyntäjouston kasvu edellyttää hintakannustimia ja rakentamisen ohjausta
- Kysyntäjousto hyödyttää kaikkia sähkön käyttäjiä ja laskee sähkön hintaa
- Suomi on globaalisti kysyntäjoustoteknologian johtava maa
- Automaatio ohjaa energian säästöä kotitalouksissa informaatiota paremmin
- Kommentit Fingridin keskustelupaperiin ’Sähkömarkkinat korjauksen tarpeessa – mitä voimme tehdä?’
