Smart Energy Transition -hankkeen ja Sitran Hiilineutraali kiertotalous –teeman järjestämä Energiamurrosareena kokosi yhteen 23 suomalaisen vaikuttajan ja visionäärin ryhmän yhteiskunnan eri lohkoilta.
Monialainen työskentely tapahtui seitsemässä tapaamisessa helmikuusta marraskuuhun 2017. Työskentely pohjasi kansainväliseen transition arena –metodologiaan ja kehitti sitä eteenpäin Suomeen soveltuvammaksi. Energiamurrosareenan työskentelyssä edettiin nykytilan haasteista ja muutoksen ajureista visioon vuodelle 2030 ja muutostavoitteisiin, joilla visio on saavutettavissa. Työskentelyn painopiste oli yksityiskohtaisten muutospolkujen luonnostelussa, ja tähän työvaiheeseen valikoitui kahdeksan erityisen tärkeäksi nähtyä tavoitetta. Työskentelyn viimeisessä vaiheessa listattiin välittömiä muutostoimia joihin muutospolut antavat aihetta.
Kriteereinä osallistujien valinnalle olivat heidän näkemyksensä, halunsa ja kykynsä edesauttaa Suomen menestystä kestävässä energiamurroksessa. Osallistujat olivat siis muutoksen tekijöitä, jotka olivat mukana ensisijaisesti yksilöinä, eivät taustaorganisaatioidensa edustajina. Taustojensa kautta he toivat energiamurroksen tarkasteluun näkökulmia laajasti suomalaisesta yhteiskunnasta: eduskunta, ministeriöt, Tekes, Sitra, tutkijat, liikennealan yritykset, start-upit, rahoittajat ja omistajatahot, energiateknologiayritykset, suuret energiantuottajat, kiinteistöala, suuret kaupungit, hiilineutraalit kunnat, kansalaisjärjestöt, suuret teollisen skaalan energian kuluttajat ja aktiiviset energiakansalaiset. Työskentelyssä ei pyritty muodostamaan konsensusta vaan haettiin konvergenssia eli yhteneväisyyttä osallistujien näkemysten välillä.
Lähestymistapa on uudenlainen avaus Suomessa, jossa teknologista muutosta on tähän asti lähestytty teknologia kerrallaan etenevien arviointien pohjalta. Teknologiamurrokset synnyttävät, ja edellyttävät, systeemisiä muutoksia, jotka leikkaavat useita toimialoja. Yksittäisen toimialan sisällä niiden vaikutuksiin voidaan vaikuttaa ja niiden etenemistä edesauttaa hyvin monenlaisilla keinoilla, minkä takia monialainen dialogi avaa mahdollisuuksia, joita yksittäisten teknologioiden tarkastelu ei tuo esille.
Lisätietoja:
Yhteiskehittelyn professori Sampsa Hyysalo
Aalto-yliopisto
sampsa.hyysalo@aalto.fi
puh. 050 5946137