Suomelta puuttuu oma energia- ja ilmastovisio, joten ehdotus visioksi on: ”Vuonna 2030 Suomi on proaktiivinen suunnannäyttäjä, joka tarjoaa johtavia ratkaisuja globaaleihin ympäristö- ja energiasektorin haasteisiin. Suomi hyödyntää digitalisaation, uusien palveluiden, kansalaisten osallistumisen sekä uusimman tutkimuksen tarjoamat mahdollisuudet.”- Yhteiskunnan hiilivapaus edellyttää systeemistä muutosta. Ilmastotavoitteita ei voi saavuttaa vain nykyistä tuotanto- ja kulutusrakennetta säätämällä ja korvaamalla fossiiliset polttoaineet biopolttoaineilla. Vanhoja rakenteita ylläpitämällä haaskataan suuri vientipotentiaali ja energiamurroksen tarjoamat massiiviset globaalit markkinat uusille ratkaisuille esimerkiksi energiatekniikassa, energiatehokkuudessa, liikenteessä ja rahoituksessa. Esimerkiksi öljyn käytön merkittävä lasku liikenteessä toteutuu uusilla liikennepalveluilla sekä sähköisen liikenteen ja muiden vaihtoehtoisten käyttövoimien nopealla lisääntymisellä.
- Luova tuho on väistämätön osa energiamurrosta. Asuminen, liikkuminen ja arjen kulutus mullistuvat. Energiamurroksessa liiketoimintamallit uudistuvat ja perinteisten toimialojen rajat rikkoutuvat.
- Fossiilisista polttoaineista on ripeästi luovuttava. Fossiilisten polttoaineiden ilmastohaittojen hinnoittelu mahdollistaa kotimaahan suuntautuvat investoinnit energiatehokkuuteen, uusiutuvaan energiaan sekä hiilen käytöstä luopumiseen. Fossiiliset polttoaineet ovat merkittävä kauppataseen heikentäjä. Puhtaat energiaja liikenneteknologiat ja -palvelut tarjoavat pitkän aikavälin taloudellista hyötyä Suomelle.
- Suljettujen markkinoiden avaaminen edistää puhdasta tuotantoa ja kulutusta. Keskeisiä uudistuksia ovat suurten kaupunkien kaukolämpömarkkinoiden avaaminen kilpailulle sekä kaksisuuntaisten sähkömarkkinoiden kehittäminen pientuotantoa, kysyntäjoustoa ja energian varastointia kannustavaksi.
- Kuluttajat mukaan energiamarkkinoille. Lainsäätäjien ja energiayhtiöiden tulee ottaa kuluttajia aktivoiva ja kaksisuuntaisen energiamarkkinan kehitystä tukeva rooli. Siirtymä vähähiiliseen energiajärjestelmään edellyttää, että loppukuluttajien – esimerkiksi yritysten, kansalaisten ja taloyhtiöiden – on helppo osallistua energiamarkkinoille omalla tuotannolla ja kysyntäjoustolla. Uudet energia- ja liikennepalvelut ja -teknologiat laajentavat kuluttajien valinnanmahdollisuuksia.
- Joustavan energiajärjestelmän luonti on aloitettava nyt, eikä ylihuomenna. Vaihtelevan tuuli- ja aurinkovoiman lisääntyminen edellyttää energian kulutuksen joustavuutta. Uusien digitaalisten teknologioiden ja älykkäiden palvelujen avulla pienasiakkaiden ja teollisten käyttäjien kulutusta voidaan ohjata automaatiolla tuotannon tai asumisviihtyvyyden kärsimättä. On välttämätöntä, että sääntelyn ja hinnoittelun avulla edistetään kysyntäjoustoa ja sitä tukevien palvelujen syntyä.
- Biomassa – bulkista kohti korkeaa jalostusarvoa. Biomassan osalta päähuomio tulee siirtää energiasta T&K-toimintaan, joka tähtää puusta valmistettavien tuotteiden jalostusarvon parantamiseen. Fossiilisista polttoaineista luopuminen edellyttää lämpösektorin merkittävää sähköistämistä. Korkean jalostusarvon puupohjaisten mekaanisen ja kemianteollisuuden tuotteilla on myös merkittävä vientipotentiaali.
- Puhdas energiajärjestelmä toimii viennin moottorina. Suomen hallituksen ja Business Finlandin tulee edistää merkittävää hyppäystä uusien innovatiivisten energia- ja liikenneratkaisujen kehittämisessä ja käyttöönotossa Suomessa. Älykkäiden palvelujen ja teknologioiden laaja kotimainen käyttö edistää myös niiden vientiä.
- Energia-, innovaatio- ja ilmastopolitiikka kuuluvat yhteen. Suomen on globaalissa muutoksessa menestyäkseen kyettävä yhdistämään energia- ja ilmastopolitiikka uudella tavalla erityisesti innovaatiopolitiikkaan, mutta myös kaupunki-, alue- ja kuluttajapolitiikkaan.
Lisätietoja: Lue koko Energiamurrosareenan raportti tästä