Keskeiset politiikkasuositukset

Energiamurrosareenaan osallistuneiden 23 asiantuntijan tehtävänä oli pohtia, miten Suomi voi menestyä globaalissa energiamurroksessa. Raportissa todetaan: “Tarvitaan energiajärjestelmätason, markkinamallien ja lakien muutoksia innovatiivisten ja älykkäiden energiaratkaisujen edistämiseksi koti- ja vientimarkkinoilla.” Laajasta toimenpide-ehdotusten kirjosta poimitut keskeiset politiikkasuositukset ovat:

  • Luodaan voimakas hintaohjaus kivihiilestä ja muista fossiilisista polttoaineista luopumiseksi päästöoikeuksien lattiahinnalla
  • Avataan suurten kaupunkien kaukolämpö- ja -kylmäverkot energian kuluttajille, uusiutuvalle energialle ja kysyntäjoustolle
  • Edistetään puhtaan ja älykkään energiateknologian ja -palveluiden vientiä Business Finlandin vientiohjelmalla sekä valjastamalla kotimaiset testialustat, julkiset hankinnat ja kuluttajamarkkinat viennin ponnahduslaudoiksi

Luodaan voimakas hintaohjaus kivihiilestä ja muista fossiilisista polttoaineista luopumiseksi päästöoikeuksien lattiahinnalla

Puhtaiden energiaratkaisujen taloudellinen kannattavuus edellyttää, että niihin verrattuna fossiilisten polttoaineiden käyttö on suhteellisesti selvästi kalliimpaa. Päästöoikeuksien lattiahinnalla sekä markkinamallien kehittämisellä pitää varmistaa, että puhtaan energian ja kysyntäjouston tarjoajat voivat hyötyä riittävästi. Jos taloudellinen ohjaus ei toimi, koko muutoksen vauhti hidastuu merkittävästi tai jää kokonaan tapahtumatta. Jos talousjärjestelmä ja -ohjaus tekevät fossiilisten polttoaineiden käytön taloudellisesti kannattamattomaksi, niin järjestelmä alkaa korjata itse itseään. Näin voidaan varmistaa puhtaan energian sekä kiertotalouden kasvu ja investoinnit.

Kivihiiltä poltetaan nykyisin Suomessa pääasiassa yhdistetyssä sähkön- ja lämmöntuotannossa eli CHP-voimaloissa. Vuodesta 2007 kivihiilen kulutustrendi on ollut laskussa, mutta vuonna 2016 kivihiilen kulutus kasvoi noin 31 % edellisvuoteen verrattuna (Suomen virallinen tilasto, 2016). CHP-tuotannossa käytetyn maakaasun ja kivihiilen hiilidioksidivero on Suomessa puolitettu vuoden 2011 alusta lähtien (Tilastokeskus, 2017).

Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteen saavuttamiseksi päästöoikeuksien hintojen pitäisi olla 40-80 dollaria CO2-tonnia kohden vuonna 2020 ja 50-100 dollaria CO2-tonnia kohden vuoteen 2030 mennessä (Carbon price leaders coalition, 2017). EU:n päästöoikeuksien hinnat ovat syksyllä 2017 keskimäärin noin 7 euroa CO2-tonnia kohden (Intercontinental Exchange, 2017), eli selvästi tavoitetasoja matalammalla.

EU:n päästökauppa tulisi korjata asettamalla päästöoikeuksille lattiahinnaksi vähintään 30 euroa/CO2-tonni, mitätöimällä päästökaupasta liialliset päästöoikeudet sekä asettamalla päästökauppaan nykyistä jyrkempi päästöjen vähentämispolku. Tämän onnistuminen on kuitenkin hyvin epävarmaa, joten kansalliset toimet ovat keskiössä toistaiseksi.

Politiikkasuositukset:

  • Asetetaan päästöille lattiahinta kansallisesti Britannian ja Hollannin esimerkkien mukaisesti. Lattiahinta voidaan toteuttaa dynaamisena päästömaksuna tai verona, joka on sidottu päästökaupan hintaan. Lattiahinta varmistaa, että päästöoikeuksien hinta pysyy aina tietyllä minimitasolla.
    Britanniassa päästöjen lattiahinta on asetettu tasolle 18 puntaa (n. 20 eur)/CO2-tonni. Britanniassa lattiahinta on vähentänyt kivihiilen käyttöä tehokkaasti muiden toimien ohella: esimerkiksi vuonna 2016 kolme hiilivoimalaa suljettiin, kivihiilen poltosta peräisin olevat päästöt puolittuivat ja kokonaispäästöt vähentyivät lähes 6 %. Myös Hollannissa ollaan ottamassa käyttöön CO2-päästöjen lattiahintaa vuonna 2020. Lattiahinta on Hollannissa alussa 18 eur/CO2-tonni ja nousee sen jälkeen vuosittain: arvioitu päästötonnin hinta vuonna 2030 on 43 euroa.
  • Perustetaan Suomeen energia- ja ilmastotalouden toimikunta, jonka tehtäväksi annetaan tarvittavan taloudellisen ohjauksen varmistaminen vähähiilisyyden ja kiertotalouden edistämiseksi sekä vähähiilirahaston perustaminen.

Avataan suurten kaupunkien kaukolämpö- ja -kylmäverkot energian kuluttajille, uusiutuvalle energialle ja kysyntäjoustolle

Keskeisiä ratkaisuja kivihiilestä ja fossiilisista polttoaineista luopumisessa ovat energiatehokkuus, lämpöpumput, biokaasu ja muut puhtaat kaasuteknologiat, aurinkolämpö, lämmön kausivarastot, kysyntäjousto sekä matalalämpöverkot. Avoin kaukolämpö- ja -kylmäverkko on edellytys, jotta kolmansien osapuolten hukka- ja uusiutuva energia saadaan hyödynnettyä. Esimerkiksi neljän datakeskuksen hukkalämmöllä voidaan tuottaa saman verran lämpöä kuin yhdellä polttovoimalaitoksella. Hajautetun energian ja kaukolämmön vastakkainasettelulle ei ole perusteita.

Tulevaisuuden kaukolämpöverkkojen keskiössä ovat lämpöpumput – ei polttaminen. Lämmityksen sähköistäminen on keskeinen keino kivihiilestä ja muista fossiilisista polttoaineista luopumisessa. Tulevaisuudessa yhä suurempi osa lämmöstä on mahdollista tuottaa sähköllä, kuten isoilla lämpöpumpuilla. Polttovoimaloita voidaan korvata myös hukkalämmöllä, lämmön kausivarastoilla ja rakennuskannan energiatehokkuudella. Yhdistetyn sähkön- ja lämmöntuotannon eli CHP-voimaloiden tulisi olla nopeasti säädettäviä, jotta ne voivat ketterästi täydentää vaihtelevaa sähköntuotantoa sekä sähköön perustuvaa lämmöntuotantoa.

Lämmön ja sähköntuotannon yhteispeliä on katsottava uusin silmin. Parhaiten ne toimivat yhdessä siten, että lämmön ja jäähdytyksen tuotantoa ohjataan ketterästi sähkön markkinahintojen mukaan. Kaukolämmön kysyntäjousto edistää koko energiajärjestelmän tehotasapainoa. Kaukolämpö- ja -kylmäverkot sekä lämmön kausivarastot voivat toimia energiavarastona ylijäämäsähkölle esimerkiksi silloin, kun tuulivoimaa on runsaasti tarjolla ja sähkö edullista. Verkkoon liitetyt, lämpöpumpuilla toimivat suuret lämpövarastot tukevat sähköntuotannon dynaamisuutta sekä vähentävät talvella huipputuotannon tarvetta. Lämmön uudet tuotanto-, varastointi- ja joustoratkaisut vaativat uusia investointeja, kaukolämpömarkkinoiden kehittämistä ja matalalämpöverkkoja.

Politiikkasuositukset:

  • Ensiaskeleena asetetaan kaukolämpöyhtiöille velvoite hankkia puhdasta energiaa tietty tuotanto-osuus kolmansilta osapuolilta.
  • Kehitetään toimintamalli avointen kaukolämpö- ja -kylmäverkkojen ylläpitämiseksi ja matalalämpöverkkoihin siirtymiseksi.
  • Avataan suurten kaupunkien kaukolämpö- ja -kylmäverkot kilpailulle hallituksen esityksellä. Lainsäädännöllä eriytetään energian myynti ja siirtoverkot toisistaan.
  • Uusien liiketoimintamallien ja palvelujen synty edellyttää suurempia tutkimus-, kehitys- ja pilotointipanostuksia. Pilotoidaan uusia kaukolämmön hinnoittelu-, markkina- ja tuotantomalleja. Kaukolämmössä tulisi siirtyä tuntipohjaiseen hinnoittelumalliin, jotta lämmön kysyntäjoustosta voisi syntyä paremmin taloudellista hyötyä kuluttajille ja palveluntarjoajille.
  • Lämmön ja sähkön kysyntäjouston edistämisessä talotekniikan merkitys korostuu. Rakennusmääräyksillä tulee edellyttää kysyntäjouston huomioiminen rakennusten LVIS- ja automaatiojärjestelmien suunnittelussa.
  • Kuluttajien osallistuminen markkinoille lämmön ja sähkön pientuotannolla, varastoinnilla ja kysyntäjoustolla pitää tehdä kannattavaksi verotusta ja kannustimia kehittämällä sekä helpoksi mahdollistamalla energian internet -palvelut.

Edistetään puhtaan ja älykkään energiateknologian ja -palveluiden vientiä Business Finlandin ohjelmalla sekä valjastamalla kotimaiset testialustat, julkiset hankinnat ja kuluttajamarkkinat viennin ponnahduslaudoiksi

Suomi voi hyötyä valtavista kansainvälisen energiamurroksen ja ilmastonmuutoksen hillinnän luomista energiateknologian markkinoista (Salokoski, 2017). Biotalous ja cleantech ovat Suomen teollisuuden merkittävimpiä kärkialoja, mutta vienti on kuitenkin kehittynyt viime vuosina toivottua hitaammin (Berghäll, 2016 ja Ollikainen ym., 2016). Energiateknologian osuus EU15-maiden viennistä oli vuonna 2010 suurin Suomessa, mutta vuoteen 2016 mennessä Tanska ja Saksa olivat ohittaneet Suomen (Eksport af Energiteknogi og -service, 2016) . Yksi syy voi olla, ettei Suomella ole perinteitä nopeasti yleistyvien energiateknologioiden alalla. Kansainvälisesti energia-alan kasvukärkiä ovat muun muassa aurinko- ja tuulienergia, sähkön varastoinnin ja muuntamisen teknologiat, sähköinen liikenne, liikennepalvelut sekä erilaiset smart grid- ja kysyntäjoustoratkaisut. Suomen vahvuudet ovat liittyneet mm. bioenergiaan sekä yhdistettyyn sähkön ja lämmön tuotantoon.

Suomi voisi päästä käsiksi kasvumarkkinoihin nousemalla digitalisoitumisen sekä it- ja ohjelmisto-osaamisen kärkihyödyntäjäksi energia- ja liikennealoilla. Myös korkean jalostusarvon puupohjaisten tuotteiden kehittämiseen kannattaa panostaa mekaanisen metsä- ja kemianteollisuuden aloilla, koska niiden kansantaloudellinen arvo on suuri ja vientipotentiaali merkittävä. Biopohjaisilla tuotteilla on mahdollisuus korvata hiili-intensiivisiä materiaaleja, kuten metalleja ja sementtiä.

Suomen energia- ja ilmastostrategiassa (VNK 2016) todetaan ”energiateknologia ja -innovaatiot voivat toimia merkittävänä talouskasvun moottorina”, mutta tavoitteita ja toimenpiteitä ei ole kovin pitkälle konkretisoitu. Energiapolitiikassa keskitytään enemmän siihen, miten energiaa tuotetaan ja kulutetaan Suomessa.

Energia-ala on perinteisesti ollut suurten yksiköiden hallitsema ala. Uudet energiaratkaisut sisältävät myös hajautettuja ja joustavia ratkaisuja. Uudistukset lähtevät usein liikkeelle uusien toimijoiden myötä. Tämän takia uusien yritysten synnyttäminen ja niiden kasvun tukeminen on tärkeää. Uudet yritykset tarjoavat myös alan vanhoille yrityksille mahdollisuuksia uudistua.

Politiikkasuositukset:

  • Käynnistetään Business Finlandin puitteissa Suomen puhtaan ja älykkään energiateknologian kehittämis- ja vientiohjelma. Solmitaan yritysten ja julkisen vallan toimijoiden välille vahvempi liittouma kansallisesti ja kansainvälisesti. Perustetaan suomalaisten energiaratkaisujen kehittämis- ja markkinointikeskuksia eri mantereiden päämarkkinoille. Mennään näyttävästi mukaan kansainvälisiin energia-alan verkostoihin. Vahvistetaan Suomen maabrändiä osana Pohjoismaita.
  • Nostetaan seuraavaan hallitusohjelmaan puhtaat ja älykkäät energiaratkaisut esiin omana kokonaisuutenaan. Tällä hetkellä ne hukkuvat biotalouden ja cleantechin osiksi, eikä digitalisaation keskeinen merkitys nouse esiin energia- ja liikennealoilla. Myös korkean jalostusarvon biopohjaisten tuotteiden kehittäminen ja vienti tulisi nostaa tavoitteeksi – bioenergian rooli on olla sivuvirroissa.
  • Tuetaan vientiä panostamalla uusien energia- ja liikenneteknologioiden ja -palvelujen käyttöönottoon kotimaassa. Suomen kotimarkkinat ovat hyvä lähtökohta uusien teknologioiden ja palveluiden kehittämiselle. Viritetään kotimaiset testialustat, julkiset hankinnat ja kuluttajamarkkinat viennin ponnahdusalustoiksi. Kehitetään innovatiivisia julkisia hankintoja ja uudistetaan sääntelyä erityisesti uusien kuluttajille suunnattujen ratkaisujen synnyttämiseksi.

Lue Energiamurrosareenan koko raportti tästä