Phase out -politiikasta nostetta vähähiilisen talouden ja uusien innovaatioiden luomiselle
Phase out -politiikka on viime aikoina saavuttanut lisääntyvää suosiota, kun valtiot ovat uusineet energia- ja ilmastopoliittisia strategioitaan. Kiina ja Intia ovat merkittävästi nopeuttaneet uusien hiilivoimalaitosten vähentämistä. Samaa pohditaan Australiassa. Iso-Britanniassa hiilen pohjahinta (carbon price floor) on jo aiemmin vähentänyt hiilen kulutusta ja nyt konsultoidaan hiilestä kokonaan luopumista. Pienemmistä maista Suomen lisäksi Portugali, Belgia, Ruotsi ja Itävalta ovat aktivoituneet asiassa.
Viime vuoden lopussa Suomen uusi energia- ja ilmastostrategia linjasi, että ”Suomi luopuu kivihiilen energiakäytöstä vuoteen 2030 mennessä.” Vastaavanlaista phase out -ajattelua tulisi edistää myös energiaa kuluttavilla sektoreilla, kuten rakentamisessa, asumisessa ja liikenteessä sekä kevään aikana julkaistavassa Keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelmassa KAISU:ssa.
Uudisrakentamisen kautta rakennusten energiankulutusta on ohjattu jo pitkään rakennusmääräysten energiatehokkuutta koskevien vähimmäisvaatimusten kautta, joissa suunta on ollut kohti lähes nollaenergiarakentamista. Suomen uudet lähes nollaenergiarakentamismäärykset vievät asiaa hiukan eteenpäin. Tämän kehityksen tulee jatkua, ja on hyvä myös pohtia, mitä olisi järkevä phase out -politiikka korjausrakentamisen yhteydessä.
Liikennepolitiikassa on kiinnitetty paljon huomioita systeemiseen muutokseen ja kokeiltu hyviä vaihtoehtoja. Näiden pohjalta on hyvä pohtia, mitä öljypohjaisia polttoaineita käyttävien ajoneuvojen phase out -politiikka voisi käytännössä tarkoittaa eri konteksteissa, kaupungissa ja maaseudulla. Suomen energia- ja ilmastostrategiassa on tavoitteena öljyn kotimaisen käytön puolittaminen vuodesta 2005 vuoteen 2030, mikä tarkoittaa vuosina 2005 – 2015 toteutuneen vähenemiskehityksen jatkumista samalla nopeudella.
Centre on Innovation and Energy Demand CIED, Iso-Britannia, julkaisi viime viikolla policy briefin, joka käsittelee aihetta paikallisessa kontekstissa. Tästä voisi kuitenkin soveltaa myös joitain suosituksia Suomen politiikantekijöille:
- Oikeiden markkinasignaalien luominen: Antamalla enemmän huomiota hiili-intensiivisistä teknologioista ja käytännöistä luopumiselle, politiikantekijät edistävät vähähiilisen yhteiskunnan luomista. Nämä politiikat edistävät teknologisten ja liiketoimintaan liittyvien innovaatioiden syntyä, joille on lisääntyvää kysyntää kansainvälisesti.
- Sujuvan systeemisen muutoksen edistäminen: Vähähiilinen talous edellyttää nopeutettua muutosta. Yhtäkkiset muutokset heikentävät olemassa olevan teollisuuden kilpailukykyä ja työllistämisvaikutusta. Phase out -politiikalla valtio voi näyttää tulevaisuuden muutossuunnan, jolloin teollisuus voi paremmin orientoitua tulevaan. Pelkän innovaatiopolitiikan varaan rakentuva muutoksen edistäminen on liian hidasta.
Kirjoittanut
Paula Kivimaa
Centre on Innovation and Energy Demand, Sussexin yliopisto, Yhdistyneet kuningaskunnat
FT Paula Kivimaa on Smart Energy Transition –hankkeen työpaketin vetäjä ja Senior Research Fellow Centre on Innovation and Energy Demand:ssa, ollen mukana laatimassa yllä mainittua policy briefiä. Myös toinen policy briefin laatija, Dr. Karoline Rogge, on mukana Smart Energy Transition –hankkeessa.
Blogi julkaistu 28.3.2017.
