Seminaari kaukolämmön tulevaisuudesta keräsi yleisöä Tampereen Energiamessuilla

Kaukolämpö on yksi suurimmista ja vaikeimmista kysymyksistä hiilestä luopumisessa. Smart Energy Transition -hanke osallistui Energiamessuille Tampereella 24.10.2018. Messujen päälavalla keskusteltiin siirtymisestä puhtaaseen ja älykkääseen kaukolämpöön. Professori Armi Temmes avasi tilaisuuden esittelemällä tutkimushankkeen visioita puhtaasta ja älykkäästä kaukolämpöverkosta.

Alustuksen jälkeen ohjelma jatkui paneelikeskustelulla kaukolämmön asiantuntijoiden kanssa. Keskustelua johti tutkija Karoliina Auvinen. Paneelissa oli mukana viisi asiantuntijaa: Pasi Muurinen Tampereen Sähkölaitos Oy:stä, Janne Heinonen Enermix Oy:stä, Janne Porkka Calefa Oy:stä, Jari Uusinoka Nokia Oyj:stä sekä kansanedustaja Satu Hassi.

Kaikki panelistit olivat sitä mieltä, että fossiilisten energialähteiden käytöstä tulee luopua. Myös Smart Energy Transition -hankkeen visio lähes kaiken muunkin polttamisen lopettamisesta sai kannatusta. Visiossa polttoon perustuvaa lämmöntuotantoa hyödynnettiin ainoastaan huippukulutuksen aikana, ja tällöin käytettäisiin biopolttoaineita.

Kaukolämpö on ollut suomalaisille perinteisesti tärkeä lämmitysenergian lähde, ja polttamisen sivutuotteena se on aiemmin myös varmistanut energiantuotannon hyvän hyötysuhteen yhdistetyissä lämmön- ja sähköntuotantolaitoksissa (CHP). Tämä etu menetetään, kun polttamisesta luovutaan, joten kaukolämmön käyttöön on ympäristönäkökulmasta löydettävä muita perusteita. “Uuden ajan kaukolämmöstä” mieleemme jäi erityisesti seuraavat kolme merkittävää parannusta: tehokas varastointi, hukkalämmön hyödyntäminen sekä lämmönkulutuksen optimointi.

Kaukolämpö mahdollistaa sääriippuvaisen energiantuotannon tehokkaan varastoinnin: kun sähkön varastoinnin hinta liikkuu 170 euron tietämillä kilowattituntia kohden, saman energian varastoiminen lämpönä veteen maksaa 0,50 – 3 euroa. Yksi edelläkävijä tämän suhteen on Helsingin energia eli nykyinen Helen: Mustikkamaan vanhoihin öljyluolastoihin rakennetaan pian Helenin “kaukolämpöakku”, jota voidaan ladata ja purkaa 120 megawatin teholla. Täyteen ladattu akku kestää tällä purkuteholla neljä vuorokautta.

Myös hukkalämpö saadaan kaukolämpöverkon avulla liikkumaan tehokkaasti: panelisti Antti Porkan mukaan Yandex-hakukoneyhtiön tietokonesalin hukkalämmöllä katetaan Mäntsälän kaukolämmön tarpeesta 50 % ja pian valmistuvien parannusten myötä jopa 80 %. Koska datakeskukset tuottavat valtavasti hukkalämpöä, niiden sijoittaminen kylmään Pohjolaan on voitto niin edullista viilennystä hakeville datayrityksille kuin polttamisesta eroon pyrkiville kaukolämmön tuottajille. Tällä hetkellä datakeskukset kuluttavat 10 % maailman sähköntuotannosta, ja niiden hukkalämmön hyödyntämisessä on huomattavasti potentiaalia.

Kolmas oleellinen paneelissa esitetty kaukolämmön tuotannon parannus liittyi lämmityksen optimointiin. Esimerkiksi aamu- ja iltasuihkut aiheuttavat piikkejä lämmönkulutukseen, mikä voi vaatia ylimääräisen lämmöntuotannon käynnistämistä. Jos suihkujen ajaksi patterit voitaisiin kytkeä pois päältä, piikki tasaantuisi ja lämpimät suihkut sujuisivat ilman lisälämmöntuotantoa. Samankaltaista optimointitarvetta on lämpötilaohjauksessa: panelisti Janne Heinonen valaisi asiaa kertomalla, että puhtaasti ulkoilman lämpötilaan pohjautuva laitteisto saattaa kytkeä lämmityksen päälle lämpötilan laskiessa hetkellisesti kesällä, vaikka asuntojen sisälämpötila hipoisi trooppisia lukemia.

Smart Energy Transition -hankkeen muodostama tulevaisuuden kaukolämpövisio. Siniset katkoviivat kuvaavat sähköä ja oranssit viivat kuvaavat lämpöä. Siniset laatikot kuvaavat lämpöpumppuja, ja oranssit lämminvesivaraajia tai lämmön kausivarastoa. (2018.)

Yhdistelmänä näistä uudenlaisista näkökulmista muodostuu tulevaisuuden kaukolämpöjärjestelmä, jossa useat toimijat ja teknologiat toimivat rinnakkain. Tämä tarkoittaa, että teknisten ratkaisujen lisäksi myös liiketoimintamallien on kehityttävä vastaamaan uutta tilannetta. Tulevaisuudessa energiantuottajien vastuu ei lopu savupiipun päähän, vaan huomioon on otettava koko järjestelmä, ilmakehä mukaan luettuna. Tätä tulevaisuutta Energiamessujen kaukolämpöpaneeli omalta osaltaan raotti.

Keskustelu puhtaasta ja avoimesta kaukolämmöstä jatkuu 10.1.2019 järjestettävässä Smart Energy Talks -keskustelutilaisuudessa Aalto-yliopiston kauppakorkeakoululla.

Kohti älykästä ja puhdasta kaukolämpöä -seminaarin esitysdiat (pdf)

Kirjoittajat

Jenni Happonen, Jari Kolehmainen & Siiri Söyrinki
Kuluttajatutkimuskeskus
Helsingin yliopisto

Päivitetty 7.11.2018 klo 15:11.