Smart Energy Transition -hankkeen politiikkasuositus kannattaa sähkön siirron tehomaksuja – viittaus väärin tehomaksuja vastustavassa kansalaisaloitteessa

Kansalaisaloitteessa “Irti käytöstä riippumattomista sähkön siirron perus- ja tehomaksuista!” on viitattu väärinymmärryksiä herättävällä tavalla politiikkasuositukseemme “Sähkön kysyntäjouston kasvu edellyttää hintakannustimia ja rakentamisen ohjausta, Smart Energy Transition -hankkeen Policy Brief (pdf) 24.11.2016”. Viitettä ei ole kohdennettu mihinkään tiettyyn lauseeseen, vaan kansalaisaloitteen muotoilu antaa virheellisesti ymmärtää, että kansalaisaloite pohjautuisi policy briefiin. Näin ei ole, vaan politiikkasuosituksessamme ehdotetaan sähkön tehomaksuja, kun aloitteessa vaaditaan kieltämään sähkön käytöstä riippumattomien teho-, perus- ynnä muiden vastaavien maksujen periminen.

Lakialoitteen perusteluissa on myös merkittävästi asiavirheitä.  Siinä esimerkiksi todetaan, että ”… (sähköverkkoon) liittymisestä on aikanaan maksettu merkittävät liittymismaksut, jopa niin korkeat, että se on niillä maksuilla pääosin rakennettu. Sen jälkeen pelkästä läsnäolosta tuossa verkossa ei tulisi enää laskuttaa, vaan ainoastaan sen läpi toimitetusta sähköenergiasta.” Todellisuudessa verkon mitoitus tehdään verkon huipputehon, ei siirretyn energian määrän perusteella. Jakeluverkon kustannukset ovat siten pitkällä aikavälillä riippuvia huipputehosta ja lyhyellä aikavälillä kiinteitä. Kustannusvastaava hinnoittelu edellyttää siten, että sähkön siirron hinta riippuu  pääosin mitoittavasta tehosta. Tutkimusten perusteella (esim. Honkapuro et al. 2017)  jakeluverkon tehoperusteinen hinnoittelu voi kannustaa joustoihin, kuten sähkövarastojen hankintaan ja kysyntäjoustoon, eikä rajoita merkittävästi esimerkiksi spot-hintaan perustuvaa kysyntäjoustoa.

Lakialoitteessa myös todetaan, että ”Vain kilowattitunneista laskuttamalla tehomaksujen perintä saadaan lähes reaaliaikaiseksi. Korkeimpia tehomaksuja perittäisiin juuri siltä kulutukselta, joka verkon ahtautta ja vahvistamistarvetta eniten aiheuttaa.“ Kansalaisaloitteessa ehdotettu verkon tilaan perustuva hinnoittelu edellyttäisi luopumista sähkömarkkinalain pistehinnoittelusta: sähkömarkkinalaissa edellytetään, että jakeluverkossa verkkopalvelujen hinta ei saa riippua siitä, missä asiakas maantieteellisesti sijaitsee verkonhaltijan vastuualueella. Tämä johtaisi asiakkaiden eriarvoiseen kohteluun, sillä hinta voisi eriytyä voimakkaasti taajamien ja haja-asutusalueiden välillä. Ongelmana  on myös, että huippukuormitus ilmenee eri aikoihin eri verkon kohdissa, esim. päivällä siellä, missä on paljon palveluita ja teollisuutta sekä illalla puolestaan alueilla, joissa on paljon kotitalouksia.

Sähkön kysyntäjouston kasvu edellyttää hintakannustimia ja rakentamisen ohjausta

Olemme kansalaisaloitteen tekijöiden kanssa samaa mieltä, että sähkön hinnoittelun tulee kannustaa käyttäjiä kysyntäjoustoon sekä energiatehokkuuteen. Kysyntäjousto edistää vaihtelevan aurinko- ja tuulivoiman lisäämistä sekä säästää energiantuotannon kustannuksia. Smart Energy Transition -hankkeen politiikkasuosituksissa on ehdotettu kysyntäjouston edistämiseksi muun muassa sähkön tehomaksuja, dynaamista sähköveroa sekä rakennusten tehon hallintaa rakennusmääräyksillä. Lue lisää ehdotuksista:

Kirjoittajat

Professori Samuli Honkapuro
Lappeenrannan teknillinen yliopisto
samuli.honkapuro(at)lut.fi, puh. 0400 307 7278

 

Smart Energy Transition -hankkeen vuorovaikutusjohtaja Karoliina Auvinen
Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu
karoliina.auvinen(at)aalto.fi