Totuus energiatehokkuudesta: Suomessa on minua vanhempia moottoreita edelleen käytössä
Sain kutsun osallistua Sitran ja Smart Energy Transition -hankkeen järjestämään Murrosareenaan. Hyvin kirjavalla asiantuntijajoukolla puimme energiapolitiikkaa ja haimme siihen lisää haastetta. Työtapa ja ryhmämme olivat minulle uusi kokemus, mielenkiintoinen vuosi siis.
Halvasta bulkista katse kohti kilpailukykyä parantavaan teknologiaan
Syvennän tässä muutamia omia ajatuksiani enegiatehokkuudesta ja siihen liittyvistä haasteista. Oma taustani on sähkömoottoreissa ja teollisuuden automaatiossa. Tontti on tärkeä: Suomen noin 80 TWh:n vuotuisesta sähkönkulutuksesta teollisuuden siivu on puolet ja siellä sähkömoottoreiden osuus yli puolet.
Sähkön hinta, se on Suomessa halpaa. Saksalaiset kuluttajat maksavat melkein tuplat, eikä siitä ole sota syttynyt. Sähkö ja bensiini ovat molemmat energialähteitä ja myös hengenvaarallisia sisäisesti nautittuna. Bensan vero Suomessa on laskentatavasta riippuen kaksinkertainen sähköön verrattuna. Eikö valtion kannattaisi rokottaa tässä tilanteessa sähkönkuluttajia ja ohjata tulot energiatehokkuutta parantaviin hankkeisiin, jotka ovat muutakin kuin bioa? Näin myös yritysten kansainvälinen kilpailukyky paranisi pysyvästi.
Jos sinulta löytyy vanha sähkömoottori, tarjoan kaljat
Regulaatio, sitä lisää. Itselleni on sähkömoottorit tuttuja. Pian tulee IE5-luokitellut huipputehokkaat moottorit markkinoille. Kauppaa käydään IE2- ja IE3-moottoreilla, hyllyssä olisi IE4-moottoreitakin. Olen aivan varma, että Suomestakin löytyy käytöstä minua vanhempia moottoreita. Niitä löytyi Sveitsistäkin, kun siellä asiaa tutkittiin tarkemmin. Olen syntynyt 1969. Itse olen tietysti hyvässä kunnossa, mutta minun ikäiseni moottorit ovat nähneet jo parhaat päivänsä. Jos sinulta löytyy käytössä näin vanha sähkömoottori, tarjoan kaljat ja kerron mitä etua paremman hyötysuhteen moottorista olisi. Regulaatiolla voidaan ohjata markkinaa, jos muutosta ei muuten tapahdu. Autoveron CO2-painotus ja hehkulamppujen kielto ovat varmaan parhaita esimerkkejä tästä. Tulosta syntyy.
Kielletään kuristusventtiilit
Regulaatiosta minulla on ihan oma erityinen toive, kuristusventtiilien kielto. Kuristussäätö on halvin tapa säätää pumppuja ja puhaltimia. Lähin löytyy, kun katson huoneen nurkassa olevaa lämpöpatteria ja sen termostaattia. Teollisuudessa vastaavia laitteita on isommassa koossa. Halpoja ne ovat, mutta elinkaarimielessä energiasyöppöjä kustannuspommeja. Taajuusmuuttajilla suurin osa venttiileistä voitaisi korvata helposti.
Energiatehokkuus vähentää päästöjä ja parantaa kilpailukykyä pysyvästi
Energiatehokkuutta voidaan suitsia monella jo olemassa olevalla tavalla, pitäisi olla helppoa. Vaikutukset ovat moninaiset – CO2-päästöt vähenevät ja näin helpottaa ilmastonmuutoksen vastainen työ. Yritysten tehokkuus ja kilpailukyky paranevat, se on olennaista työpaikkojenkin suhteen. Itse katson maailmaa myös tyttärieni silmillä – olisi aika kurjaa jättää maapallo rapakuntoon omille lapsilleni.
Murrosareenan työpajoissa hahmottelimme monia keinoja energiapolitiikan viilaamiseksi, yhdessä suomalaisten alan toimijoiden kanssa. Sillä saralla on paljon mielenkiintoista työtä niin tutkijoille, viranomaisille, yrityksille kuin meille kaikille sähkönkuluttajille. Parempi huominen alkaa tänään.
Kirjoittaja:
Jukka Tolvanen
Teollisuuden energiatehokkuuden asiantuntija, joka on tehnyt pitkän uran ABB:ssä ja toimii nykyisin konsulttina ja yritysviestinnän ammattilaisena Aumaen Oy:ssä
30.11.2017
Kirjoittaja osallistui Strategisen tutkimuksen neuvoston Smart Energy Transition -hankkeen ja Sitran fasilitoimaan Energiamurrosareenaan vuonna 2017.
Kirjoitus on julkaistu osana Murrosareenan Miten Suomi voi hyötyä energiamurroksesta? -blogisarjaa. Blogitekstit edustavat kirjoittajien omia näkemyksiä. Tutustu Murrosareenan raporttiin ja lue muut blogisarjan kirjoitukset.
