Aggregaattorit ovat täällä – suoran kulutusjouston uudet liiketoimintamallit

Aggregaattorit ovat täällä! Mitä siitä?

Osana energiamurrosta Suomen energiasektorille syntyy uudenlaista kulutusjousto- ja aggregaattoriliiketoimintaa. Aggregaattorit kokoavat yhteen usean eri toimijan sähköntuotantoa, -kulutusta ja varastoja suuremmiksi kokonaisuuksiksi ja käyvät niillä kauppaa sähkömarkkinoilla.  Kulutusjouston ja aggregoinnin yleistyminen tukee päästöttömän sähköntuotannon lisääntymistä, tehostaa sähkömarkkinoiden toimintaa sekä vähentää Suomen riippuvuutta tuontisähköstä. Missä määrin nämä hyödyt toteutuvat riippuu siitä, millaiset liiketoimintamallit ja toimijat vakiinnuttavat asemansa uudella toimialalla. Tunnistamalla uusia liiketoimintamalleja ja tapoja, joilla niistä puhutaan, voidaan ymmärtää toimialaa sekä sen suhdetta energiasektorin laajempaan kehitykseen ja kestävään kehitykseen. Tätä tietoa voidaan käyttää energiamurroksen arvioimisen ja ohjauksen tukena.

Uusi toimiala tukee jatkuvuutta energiamurroksen tuoksinnassa 

Ensisilmäyksellä uusi toimiala vaikuttaa yhtenäiseltä: suuri osa aggregaattoriyrityksistä on liikekumppaneita keskenään. Yksityiskohtainen tarkastelu kuitenkin osoittaa, että yritysten liiketoimintastrategiat ovat kirjavia, ja ne heijastelevat erilaisia motivaatioita ryhtyä aggregointiliiketoimintaan. Lisäksi strategiat kuvastavat toimijoiden asemaa ja resursseja tuoreella toimialalla. Liiketoimintamallien päätyypit voidaan nimetä seuraavasti: tasevastaava-aggregaattori, itsenäinen aggregaattori ja sub-aggregaattori. Tasevastaava-aggregaattori  on kiinnostunut toimialasta ensisijaisesti uudistaakseen ja vahvistaakseen markkina-asemaansa energiasektorilla. Itsenäinen aggregaattori taas pyrkii luomaan ja vakiinnuttamaan uuden markkinaroolin energiasektorille. Sub-aggregaattori puolestaan pyrkii profiloitumaan toimialalla muiden aggregointiliiketoiminnan teknisenä mahdollistajana. Vaikka eri liiketoimintamalleja edustavat yritykset ryhtyvät aggregoinnin toimialalle erilaisista strategisista syistä, kaikkien pääasialliset ajurit pohjaavat enemmän markkina-arvoille kuin kestävän kehityksen arvoille. Aggregoinnin toimialan vakiintuminen ei myöskään vaadi merkittäviä muutoksia energiasektorilla. Päinvastoin, vaikka toimialan kehitys tukee energiamurrosta, se myös tukee nykyisten toimintaperiaatteiden ja arvojen jatkuvuutta. Täten aggregoinnin toimialan roolia energiamurroksessa voidaan kutsua välilliseksi tai instrumentaaliseksi.

Entä kestävä kehitys? Kasvuvaraa aggregoinnin vastuullisuudessa

Voisiko aggregoinnin toimialalla kuitenkin olla radikaaleja, rakenteita uudistavia vaikutuksia sen instrumentaalisen arvon ohella? Toimialalla on potentiaalia sekä edistää murrosta kohti fossiilivapaata energiajärjestelmää että luoda käytäntöjä tai arvoja, jotka estävät alaa saavuttamasta sen suurimpia mahdollisia vastuullisuushyötyjä. Esimerkiksi asiakkaan passiivisen roolin ylläpitäminen on sellainen käytäntö, josta irrottautuminen voi myöhemmin olla hankalaa. Vastuullisuuskysymysten on havaittu johtavan yritysten keskinäisiin viherpesusyytöksiin, jotka liittyvät esimerkiksi eri aggregoinnin liiketoimintamallien resurssitehokkuuteen ja potentiaaliin tuottaa systeemistä hyötyä. Lisäksi syntyy kysymyksiä siitä, ollaanko aggregointiin osallistuvaa asiakasta kohtaan riittävän avoimia, tai onko aggregoinnin kompensointi oikeudenmukaista. Yksiselitteistä vastausta vastuullisimmista toimintamalleista aggregoinnissa tuskin löytyy, vaan eri vastuullisuustekijät voivat olla jopa ristiriidassa keskenään, mikä on moniuloitteisessa vastuullisyystyössä yleistä. Viherpesusyytteiden torjumiseksi ja ennen kaikkea alan suurimman kestävän kehityksen potentiaalin tavoittamiseksi alan yrityksiä on kannustettava avoimuuteen ja dialogiin aggregointipalveluissa tuotekehityksen, markkinoinnin ja myynnin yhteydessä.

Tiina Ohrling
Aalto-yliopisto

Blogi perustuu pro gradu -tutkielmaan The Emerging Industry of Aggregation: Novel business models and empowerment strategies for incentive-based demand response in Finland