Älykkään sähköverkon ratkaisuja kerrostalossa – laadukas järjestelmä, toteutuvatko tavoitteet?

Adjutantin tausta

Vuosina 2010–2012 rakennettu, vuoden 2012 keväällä valmistunut Mäkkylän Adjutantti on Skanskan, Fortumin ja ABB:n yhteinen hanke, johon myös BaseN otettiin mukaan kehittämään energiankulutusdatan seurantaa ja tallennusta. Talo valmistui osana CLEEN Oy:n (Cluster for Energy and Environment) hallinnoimaa SGEM (Smart Grids and Electricity Markets) -hanketta ja sai sitä kautta osittaista rahoitusta (Skanska 2012). Muilta osin talon toteuttaneet osapuolet vastasivat talon tavanomaisista korkeammista rakennuskustannuksista. Asunnot myytiin kuitenkin ostajille markkinahintaan.

Hankkeesta oppiminen ja onnistumiset

Pilottihankkeessa opittiin paljon seuraavia älykkään sähköverkon rakennusprojekteja silmällä pitäen. Talon toteuttamisessa mukana olleet osapuolet tekivät tiivistä yhteistyötä projektin alusta loppuun. ABB ja BaseN kertoivat myös järjestäneensä työntekijöilleen älykkään sähköverkon ratkaisuihin liittyvää koulutusta projektin aikana.

Taloon suunnitellut ratkaisut, esimerkiksi energian kulutuksen huoneistokohtainen seuranta, toimivat nykyisin moitteetta. Adjutantissa on yhdistelty huomattavan monia älykkään sähköverkon ratkaisuja, jotka toimivat laajemman case-tutkimukseni perusteella hyvin yhteen. Tutkimusta varten haastatellut asukkaat ovat ottaneet ratkaisuista etenkin aurinkopaneelijärjestelmän sekä taloautomaatiojärjestelmään kuuluvan kotona/poissa- kytkimen hyvin vastaan.

Asukkaiden kiinnostus vaihtelevaa ja vaikeasti ennakoitavissa

Vastaavasti sähköauto jäi vuoden kokeiluksi, kun taloyhtiössä ei ollut tarpeeksi kiinnostusta lunastaa autoa siitä pyydettyyn hintaan sekä pyörittää sen varausjärjestelmää. Myös energiankäytön seuranta jakaa asukkaat kiinnostuneisiin ja huomattavasti vähemmän kiinnostuneisiin. Tavoitteena ollut 15 prosentin vähennys asukkaiden energiankulutuksessa voi kiinnostuksen puuttuessa jäädä siten toteutumatta. Tämän varmistaminen on tosin mahdotonta vertailupohjan ja asuntokohtaisten kulutusarvojen puuttuessa. Kulutustiedon esittäminen on onnistunut asukkaiden mukaan lähes moitteetta, mutta harva kertoo muuttaneensa omia tapojaan saamansa tiedon perusteella energiankulutusta huomattavasti vähentääkseen. Yksi haastatelluista asukkaista, joka myös seurasi kulutustaan aktiivisesti, mainitsi myös, että seuranta- ja hallintajärjestelmän kehittäneet yritykset voisivat hyvin myydä lisäpalveluita, jolla tiedon esitystä saataisiin muokattua kunkin huoneiston asukkaiden erilaisiin tarpeisiin.

Laadukas eristys ja edistynyt ilmanvaihto luovat energiatehokkuutta

Talo on suunniteltu alittamaan kiinteistöille asetetun energialuokka A:n vaatimukset, suunnitellun energiankulutuksen ollessa 83 kWh/m² vuodessa (A-luokan kriteeri 100 kWh/m²). Tavoitteen saavuttamiseksi talossa on laadukas eristys, energiatehokkaat ikkunat sekä lämmitysilman talteenotolla varustettu ilmanvaihtojärjestelmä. (Skanska 2012.) Rakennuksen energiatehokkuus näyttäytyy asukkaille hyvin matalina lämmityskustannuksina, ja moni haastatelluista asukkaista olikin ilmeisen yllättynyt siitä, kuinka pienet nämä kustannukset ovat.

Talon ilmanvaihdon lämpötilan säädöt ovat olleet vuosien aikana vaikeita saada kaikkia miellyttäviksi, ja osaa haastatelluista asukkaista tämä asia häiritsi edelleen. Samalla he mainitsivat, että huonekohtaiset termostaatit ovat nykyisellään lähes turhia varusteita, sillä lämpötilaa ei voi niiden avulla säätää nykyistä alemmaksi.

Työtä on vielä jäljellä

Adjutantin kiinteistösähkönkulutus, johon ei lasketa huoneistojen sähkönkulutusta, on ollut vuosina 2013–2015 selvästi suurempaa kuin Skanskan rakentamissa naapuritaloissa, Komendantissa ja Kommodorissa. Taloyhtiön hallituksen jäsenten tietoisuuteen asia tuli, kun he kyseisellä ajanjaksolla vertailivat kiinteistön kulutuslukemia viereisten taloyhtiöiden kanssa. Nämä talot ovat pitkälti samanlaisia kuin Adjutantti, vaikka niistä puuttuvatkin edellä mainitut ratkaisut. Hallitus oli ottanut asian selvittämiseksi yhteyttä Skanskaan, jossa asia myös luvattiin selvittää. Hallituksen jäsenet kertovat myös työskennelleensä paljon talon asioiden parissa esiin tulleiden ongelmien selvittämiseksi. He ovat myös vaihtaneet huoltoyhtiötä, ja olleet uuden huoltoyhtiön toimintaan aikaisempaa tyytyväisempiä.

Paljon siis opittiin siitä, millaisia haasteita voi tulla esiin, kun kerrostaloympäristössä toteutetaan laajamittaisesti erilaisia älykkään sähköverkon ratkaisuja. Toisaalta monessa asiassa onnistuttiin erittäin hyvin, kuten aurinkopaneelijärjestelmän integroinnissa kerrostalon yleisten tilojen energiantarvetta varten. Myös energiankulutuksesta esitetty tieto on varsin kattavaa siitä kiinnostuneille asukkaille.

On hyvin mielenkiintoista seurata tulevia samankaltaisia taloprojekteja esimerkiksi Kalasatamassa, sillä Adjutantissa mukana olevat toimijat ovat mukana myös uusissa vastaavanlaisissa talohankkeissa.

Kirjoittanut

 

Timo Huomo

Helsingin yliopisto / Kuluttajatutkimuskeskus

 

Lähteet

Huomo, T. (2016). Mäkkylän Adjutanttitalo. Viitattu 7.11.2016.  Saatavissa: https://aaltodoc.aalto.fi/bitstream/handle/123456789/23401/isbn9789526071398.pdf

Skanska. (2012). Adjutantti Case Study. Viitattu 7.11.2016. Saatavissa: http://www.skanska-sustainability-case-studies.com/index.php/latest-case-studies/item/177-adjutantti-finland.

Kuva: Timo Huomo