Ilmastokaduilla etsittiin ilmastoviisaita ratkaisuja yhdessä asukkaiden kanssa

Helsingissä Iso-Roobertinkadulla ja Vantaan Tikkuraitti-Asematiellä toteutettavassa Ilmastokatu-hankkeessa etsittiin rakennettuun ympäristöön soveltuvia energiankulutusta vähentäviä ratkaisuja kokeilumuotoisena toimintana.

Rakentuvalle alueelle on helppo integroida energiatehokkuusratkaisuja rakennusvaiheessa, mutta miten energiaa voitaisiin säästää jo rakennetussa ympäristössä? Tuttujen lämpökartoitusten ja energiatehokkuusmittausten lisäksi Helsingin ja Vantaan Ilmastokaduilla on kokeiltu myös täysin uudenlaisia ratkaisuja. Kaduilla testattiin mm. perhekohtaista ilmastoteemaista personal traineria, yritysten ilmastoteoista kertovia tarroja, ympäristöteemaisia Onnelliset taloyhtiöt -työpajoja sekä erilaisia kodin mittaus- ja säätölaitteita. Kalasatamasta tutun Nopeiden kokeilujen ohjelman avulla Iso-Roobertinkadulla on vähennetty ruokahävikkiä, tehostettu yhteisten toimitilojen ja työpisteiden käyttöä automaattisella kulunvalvonnalla sekä suunniteltu kestävyyden kriteerit täyttäviä ravintola-annoksia. Useat hankkeessa kokeillut uudenlaiset energiatehokkuustoimenpiteet ovat sellaisenaan monistettavissa ja skaalattavissa  muualle kaupunkiin ja sen ulkopuolelle.

Ilmastokatu-hanke myös tuki alueiden kiinteistöjä aurinkosähkön hankinnassa, ja aurinkosähkö on kiinnostanut erityisesti Iso-Roobertinkadun asukkaita yllättävän paljon. Aurinkovoimalan asennus kantakaupunkiin asuinkerrostaloon Iso-Roobertinkadulle on hankkeelle tärkeä ja konkreettinen saavutus. Helpot ja edulliset ratkaisut, esimerkiksi led-valot tai ikkunoiden tiivistys, sen sijaan kiinnostavat asukkaita odotettua vähemmän; ne kun koetaan arkisiksi ja vähemmän näyttäviksi ja vaativat koko taloyhtiön yhteistyötä. Taloyhtiöiden päätöksenteko on tosin hidasta, joten pienempimuotoisetkin investoinnit saattavat toteutua myöhemmin.

Ilmastokatu-hankkeen pitkäaikainen ja huolellinen valmistelutyö sekä mallin ottaminen muista vastaavanlaisista aiemmista hankkeista on ollut pohjana rahoituksen ja resurssien saamiselle sekä positiiviselle alulle. Toisaalta hankesuunnitelmassa etukäteen lukkoon lyödyt toimenpiteet ovat haasteellisia hankkeen aikana nousevien uusien tarpeiden toteuttamisen kannalta. Hankkeen lyhyt kesto on haasteellinen; vain kahdeksi vuodeksi kerrallaan saatu EU-rahoitus ei salli pitkäjänteisen kehitystyön tekemistä. Lyhyen keston vuoksi myöskään hankkeen vaikuttavuudesta ei saada tarpeeksi tietoa.

Ilmastokatu-hanke ei ole saanut jatkorahoitusta, mutta hankkeelle on palvelumuotoilun avulla pyritty luomaan omistajuutta Ilmastokatu-brändille ja -toiminnalle, jotta jo kehitetyt hyvät käytännöt eivät katoaisi. Esimerkiksi Iso-Roobertinkadulle suunnitellaan käytännön työtä jatkavan paikallisyhdistyksen perustamista.

Kirjoittanut

Katri Korhonen & Kaisa Matschoss
Helsingin yliopisto, Kuluttajatutkimuskeskus

Smart Energy Transition -hankkeen puitteissa tehty Ilmastokadun case-tutkimus.