Energiamurrokseen vauhtia epäonnistumisia jakamalla

Energiakokeilijoiden After Work Helsingin Tiedekulmassa 8.10.2018.

Onko aurinkopaneelien asentaminen satavuotiaaseen jugendtaloon läpihuutojuttu? Entä onko hyvä idea asentaa ne kuumimpana kesäpäivänä? Kuinka pitkälle uutta ratkaisua kannattaa kehittää ottamatta loppukäyttäjiä mukaan? Entä kuinka helppoa on tuulivoimalan rahoituksen saaminen?

Muun muassa edellisen kaltaisia haasteita ja kysymyksiä voi tulla eteen erilaisissa energiakokeiluissa ja -piloteissa, joita toteutetaan Suomessa innokkaasti: energiakokeilut.fi -sivulle on koottu yli sata erilaista energiakokeilua liittyen esimerkiksi liikkumiseen, rakennuksiin tai uusiin liiketoimintamalleihin. Kokeiluja toteuttavat niin yritykset, julkinen sektori kuin yksityiset ihmisetkin. Monet kokeilut ovat kuitenkin paikallisia, joten tieto ja oppi eri kokeilujen välillä ei välttämättä helposti leviä, varsinkaan ongelmien osalta. Miten hyvin eri kokeiluissa esimerkiksi onnistutaan vastaamaan asiakkaiden tarpeisiin tai sovittamaan uusia teknisiä ratkaisuja olemassa olevaan rakennettuun ympäristöön?

On väistämätöntä, että kokeilu tai pilotti ei aina etene suunnitelman mukaan – tarkoitus on ottaa selvää siitä, mikä uudessa ratkaisussa toimii ja mikä ei. Kokeilu ei oikeastaan ole kokeilu, jos siihen ei sisälly epäonnistumisen mahdollisuutta. Usein myös onnistuneiden kokeilujen kulisseihin voi mahtua paljon kompurointia. Onnistumisista puhutaan mielellään, mutta takapakeista ja epäonnistumisista usein mieluummin vaietaan. Tämä on inhimillistä, mutta samaan aikaan ongelma. Ei-niin-putkeen menneistä kokeiluista avoimesti viestimällä muut voisivat välttää samoihin sudenkuoppiin astumisen, mikä edistäisi kollektiivista oppimista ja osaltaan siirtymistä kohti kestävämpää energiajärjestelmää.

Yksi syy haluttomuuteen jakaa epäonnistumisia liittyy siihen, miten mokailuun yhteiskunnassamme suhtaudutaan – niin omiin, kuin muidenkin. Helposti päädytään hakemaan syyllisiä, tai sitten lakaistaan koko asia maton alle, koska siitä puhuminen on epämiellyttävää ja vaikeaa. Omia mokia saatetaan hävetä. Monilla virkamiehillä ja muilla asiantuntijoilla voi olla joko tiedostettu tai tiedostamaton pelko oman uskottavuuden ja auktoriteettiaseman menettämisestä. Yritykset tietysti haluavat antaa positiivisen kuvan omasta toiminnastaan ja myydä tuotteitaan: miksi esimerkiksi asiakas ostaisi aurinkopaneeleita, jos niitä tarjoavat yritykset korostavat, miten tässä ja tuossa asiassa on sähläilty?

Toisaalta mokailusta vaikenemiseen voi vaikuttaa individualistinen kilpailuhenkisyys: meillä on kiire osoittaa omaa pätevyyttä, ja hoitaa asiat paremmin kuin naapuri tai kilpailija. Suomalaiset ovat tee-se-itse ja “ei tartte auttaa” -kansaa, joka haluaa pärjätä yksin. Jos kuitenkin halutaan ratkaista yhteisiä ongelmia, se tapahtuu parhaiten avoimella yhteistyöllä, kollektiivisesti oppien.  

Miten sitten voisimme kannustaa kokeilijoita ja pilottien tekijöitä jakamaan enemmän myös epäonnistumisia? Tätä päätimme tietysti kokeilla käytännössä. Kehitimme Energiakokeilijoiden After Work -tapahtumakonseptin, jossa tavoitteena on rohkaista kokeilijoita jakamaan avoimesti epäonnistumisiaan, tai oikeastaan oppimiskokemuksiaan. Tapahtumat ovat suunnattu kaikille energiakokeiluja tai -pilotteja tekeville, niiden parissa työskenteleville tai niistä kiinnostuneille liittyipä hanke sitten aurinkoon, tuuleen, hajautettuun energiantuotantoon, liikenteeseen tai vaikka uusiin liiketoimintamalleihin. Myöskään kokeilun koolla ei ole väliä, niin pienissä yhden ihmisen projekteissa, kuin suurissakin kokeiluissa opitaan yhtälailla tärkeitä asioita.

Tähän mennessä tapahtumia on takana kaksi, joista ensimmäinen, Energiakokeilijoiden After Work, järjestettiin Helsingissä osana valtakunnallista Kokeiluviikkoa, ja toinen, Aurinkofoorumi, otetaanko opiksi? järjestettiin Lappeenrannassa yhteistyössä Greenreality Networkin kanssa. Helsingin After Workissa mukana oli kokeilijoita ja pilottien tekijöitä moneen eri energiateemaan liittyen, kun taas Lappeenrannassa keskityttiin aurinkoenergiaan. Molemmissa tilaisuuksissa kiiteltiin hyvää ilmapiiriä ja sitä, että paikalla oli monipuolinen joukko mm. palveluntarjoajia, julkisen sektorin edustajia sekä uusien energiaratkaisujen käyttäjiä.

Tapahtumien tarkoitus on osaltaan edistää oppimista ja yhteistoimintaa Suomessa käynnissä olevien energiapilottien ja -kokeilujen kesken. Samalla herätellään ajattelutapojen muutosta, jota välttämättä tarvitaan kestävämpään energiajärjestelmään ja koko yhteiskuntaan pääsemiseksi. Kokeilujen ja pilottien tarkoitus on löytää skaalattavia ja vanhan maailman rakenteita muuttavia ratkaisuja sekä vauhdittaa innovaatioiden syntymistä. Skaalautuminen edellyttää, että opit, niin onnistumiset kuin takapakit, leviävät tehokkaasti. Epäonnistumisia ruotimalla ymmärretään, millaisia taitoja ja osaamista uuden energian ratkaisujen kehittäjät ja käyttäjät tarvitsevat. Tarvittavat teknologiat löytyvät jo – nyt tarvitaan ihmiset rohkeasti mukaan muutokseen ja voittamaan pelko epäonnistumisesta (1). Rapatessa roiskuu, ja niin kuuluukin.

Seuraava Energiakokeilijoiden After Work järjestetään keskiviikkona 12.12. Joensuussa. Mikäli tapahtumakokeilujen jälkeen näyttää siltä, että konseptille on tilausta, laaditaan tapahtumasta tarkempi kirjallinen konseptikuvaus sekä pikaopas tapahtumien järjestäjille, jotta tämänkin kokeilun parhaat opit (niin onnistumiset kuin takapakit) saataisiin laajemmin käyttöön.

Kiitos Sonja Huotarille ja Eero Lahtelalle, joiden kanssa Energiakokeilijoiden After Work -idea syntyi ja kehittyi Helsingin yliopiston kestävyystieteen maisterivaiheen projektikurssilla viime keväänä. Kiitos myös Eva Heiskaselle ja Irmeli Mikkoselle idean toteutuksen mahdollistamisesta ja positiivisesta kannustuksesta!

Kirjoittaja

Jenni Happonen
tutkimusavustaja
Kuluttajatutkimuskeskus, Helsingin yliopisto

Viitteet

(1). Hollantilaiset ovat oivaltaneet epäonnistumisista oppimisessa piilevät hyödyt siinä määrin, että “loistaville epäonnistumisille” on perustettu oma instituutti.