EU:n päästökauppa ei toimi – saataisiinko päästöille minimihinta Pohjoismaihin?
Minulla oli suuri kunnia fasilitoida Energiamurrosareenassa asiantuntijaryhmää, joka pohti kysymystä: “Miten kivihiilestä voidaan luopua vuoteen 2030 mennessä niin, että samalla edistetään Suomen kilpailukykyä puhtaiden energiaratkaisujen markkinoilla?”
Keskeinen johtopäätös oli, että tavoitetta ei voi saavuttaa vain nykyistä tuotanto- ja kulutusrakennetta säätämällä ja polttoaineita vaihtamalla. Vanhoja rakenteita ylläpitämällä haaskataan suuri vientipotentiaali ja energiamurroksen tarjoamat massiiviset globaalit markkinat uusille ratkaisuille.
Todettiin, että tarvitaan systeeminen muutos ja päästöjen kunnollinen hinnoittelu olisi tehokkain keino edistää fossiilisista polttoaineista luopumista. Se mahdollistaisi investoinnit energiatehokkuuteen, uusiutuvaan energiaan sekä hiilen käytöstä luopumiseen.
Carbon price leaders coalitionin (2017) mukaan Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteen saavuttamiseksi päästöoikeuksien hintojen pitäisi olla 40-80 dollaria vuonna 2020 ja 50-100 dollaria CO2-tonnia kohden vuoteen 2030 mennessä. Nämä hintatasot varmistaisivat puhtaan energian ja kiertotalouden kasvun. EU:n päästöoikeuksien hinnat ovat kaukana siitä: ne ovat nykyisin vain noin 7 euroa CO2-tonnia kohden (Intercontinental Exchange, 2017).
Murrosareenassa todettiin, että EU:n päästökauppa tulisi korjata asettamalla päästöoikeuksille lattiahinnaksi vähintään 30 euroa/CO2-tonni, mitätöimällä päästökaupasta liialliset päästöoikeudet sekä asettamalla päästökauppaan nykyistä jyrkempi päästöjen vähentämispolku. Tämän onnistumista ei kuitenkaan pidetty todennäköisenä, koska monessa EU-maassa kivihiilen kaivannais- ja tuotantoteollisuudella on niin vahva sija.
Tästä syystä Murrosareena päätyi ehdottamaan, että Suomessa asetetaan päästöille lattiahinta kansallisesti Britannian ja Hollannin esimerkkien mukaisesti. Lattiahinta varmistaa, että päästöoikeuksien hinta pysyy aina tietyllä minimitasolla. Lattiahinta voidaan toteuttaa dynaamisena päästömaksuna tai verona, joka on sidottu päästökaupan hintaan.
Britanniassa päästöjen lattiahinta on noin 18 puntaa (20 eur) /CO2-tonni. Britanniassa lattiahinta on vähentänyt kivihiilen käyttöä tehokkaasti muiden toimien ohella: esimerkiksi vuonna 2016 kolme hiilivoimalaa suljettiin, kivihiilen poltosta peräisin olevat päästöt puolittuivat ja kokonaispäästöt vähentyivät lähes 6 %. Myös Hollannissa ollaan ottamassa käyttöön CO2-päästöjen lattiahintaa vuonna 2020. Lattiahinta on Hollannissa alussa 18 eur/CO2-tonni ja nousee sen jälkeen vuosittain: arvioitu päästötonnin hinta vuonna 2030 on jo 43 euroa!
Energiamurrosareenan raportti ja ehdotukset luovutettiin ministeri Kai Mykkäselle 28.11.2017. Ministeri kannatti kommenttipuheenvuorossaan lattiahintaa. Hän kuitenkin totesi, ettei sitä voi toteuttaa kansallisesti, vaan se pitäisi toteuttaa Nordpoolin alueella. Samasta syystä hallituksen toimenpidevalinta on kivihiilen kieltäminen.
Kivihiilen kielto on ehdottomasti hyvä ja välttämätön askel oikeaan suuntaan, mutta kivihiilen kulutuksen tarkemman tarkastelun pohjalta se ei välttämättä johda päästöjen vähenemiseen eikä älykkäiden energiaratkaisujen kotimarkkinoiden kasvuun. Sama huoli kiellon vaikutuksesta nousi esiin myös murrosareenassa. Kivihiiltä poltetaan nykyisin Suomessa pääasiassa yhdistetyssä sähkön- ja lämmöntuotannossa eli CHP-voimaloissa, joissa kivihiili voidaan korvata esimerkiksi turpeella, öljyllä ja jätteillä. Päästöjen sijaan polttoaineiden hinnat ratkaisevat, missä määrin mitäkin polttoainetta monipolttovoimaloiden kattiloihin syötetään. Hintatilastojen trendien valossa kivihiili voi korvautua ensisijaisesti turpeella ja toissijaisesti metsähakkeella. Esimerkiksi vuonna 2015 Kuopion Energia Oy:n kaukolämmöstä ja yhteistuotantosähköstä tuotettiin 692 GWh jyrsinturpeella ja 0,4 GWh kivihiilellä. (Energiateollisuus ry kaukolämpötilastot, 2016).
Päästöjen lattiahinta voisi sopia Pohjoismaille erinomaisesti ilmastonmuutoksen torjunnan edelläkävijöinä ja kansainvälisinä lipunkantajina. Murrosareena ehdotti, että Sitra perustaisi Suomeen energia- ja ilmastotalouden toimikunnan, jonka tehtävänä olisi tarvittavan taloudellisen ohjauksen varmistaminen vähähiilisyyden ja kiertotalouden edistämiseksi kansallisesti ja kansainvälisesti. Voisivatko Sitra ja hallitus ottaa kopin päästöjen lattiahinnan edistämisestä Pohjoismaiden tasolla?
Kirjoittaja:
Karoliina Auvinen
Kirjoittaja toimii vuorovaikutusjohtajana Strategisen tutkimuksen neuvoston Smart Energy Transition -hankkeessa ja veti Energiamurrosareenan työpajoissa helmi-marraskuussa 2017 asiantuntijatyöskentelyä, jossa pohdittiin miten kivihiilestä luovutaan vuoteen 2030 mennessä siten, että Suomi voi hyötyä energiamurroksesta.
Julkaistu 15.12.2017
Kirjoitus on julkaistu osana Murrosareenan Miten Suomi voi hyötyä energiamurroksesta? -blogisarjaa. Blogitekstit edustavat kirjoittajien omia näkemyksiä. Tutustu Murrosareenan raporttiin ja lue muut blogisarjan kirjoitukset tästä.
