Kivihiilen käyttö ja vaihtoehdot Suomessa

Smart Energy Transition -hanke järjesti 29.8.2017 kansainvälisen seminaarin aiheesta: Coal phase-out in Finland, UK, Denmark and Germany. Aiheen taustoittamiseksi tässä yhteenvedossa on perustietoa kivihiilen kulutuksesta, vaihtoehdoista sekä hiilen käyttöä ohjaavasta regulaatiosta Suomessa:

Kivihiilen kulutus

Suomessa vuonna 2016 kivihiiltä kului yli 3,3 miljoonaa tonnia (Tilastokeskus, 2017). Kivihiiltä käytetään useissa suurissa yhteistuotantolaitoksissa. Lisäksi sitä voidaan polttaa monipolttoainevoimaloissa.

Vuonna 2015 energiayhtiöt tuottivat kivihiilellä lämpöä ja sähköä 11 138 GWh. Kivihiilellä tuotettiin lämpöä lämmön erillistuotannossa 267 GWh. Kaukolämmön ja siihen liittyvän sähköntuotannon polttoaineista (yht. 52,4 TWh) kivihiilen osuus oli 21,2 %, turpeen osuus 15,5 % ja maakaasun osuus 20,2 % vuonna 2015. Kaukolämmön erillistuotannossa (yht. 10,7 TWh) kivihiilitä käytettiin 2,5 %, turvetta 10,8 %, maakaasua 24,6 %, bioenergiaa 14,4 % sekä sähköä ml. lämpöpumput 7,5 % (Energiateollisuus, 2016).

TAULUKKO: Kaukolämmön ja yhteistuotantosähkön tuottajien kivihiilen käyttö vuonna 2015. Taulukossa mukana myös kivihiiltä polttavien voimaloiden jyrsinturpeen käyttö. (Energiateollisuus ry, 2016).
TUOTTAJA Kivihiili, GWh Jyrsinturve, GWh
Helsingin Energia 4 232
Turun Seudun Energiantuotanto Oy 2 396
Fortum Power and Heat Oy, Espoo 2 064
Vantaan Energia Oy 1 183
Lahti Energia Oy, Lahti 975
Vaskiluodon Voima Oy, Vaasa 203 100
Vapo Oy, Salon Energiantuotanto Oy 26 130
Alholmens Kraft Oy, Pietarsaari 21 23
Jyväskylän Voima Oy 14 647
Stora Enso Oyj Varkauden tehdas 10
Pori Energia Oy, Pori 6 410
Rauman Biovoima Oy 2,4 9
Laanilan Voima Oy, Oulu 2 86
Adven Oy, Eura 1,7 7
Stora Enso Oyj, Heinola 1,1 29
Keravan Energia Oy, Kerava 1,1
Kainuun Voima Oy, Kajaani 0,9 92
Kuopion Energia Oy 0,4 692
Napapiirin Energia ja Vesi Oy, Rovaniemi 0,1 275

Lisäksi merkittäviä jyrsinturpeen käyttäjiä vuonna 2015 olivat esimerkiksi Oulun Energia (1 116 GWh), Tampereen Sähkölaitos (705 GWh), Jyväskylän Energiantuotanto Oy (378 GWh) sekä Vaskiluodon Voima Oy Seinäjoella (372 GWh).

Kivihiilen määrä on vaihdellut vuodesta toiseen lähinnä lauhdesähkön kysynnän mukaan. Lauhdetuotannon määrä riippuu markkinatilanteesta pohjoismaisilla sähkömarkkinoilla (VNK, 2016). Vuodesta 2007 kivihiilen kulutustrendi on ollut laskussa, mutta vuonna 2016 kivihiilen kulutus kasvoi noin 31 % edellisvuoteen verrattuna (Suomen virallinen tilasto, 2016). 

Kivihiilen korvaamiseen soveltuvia ratkaisuja

Kivihiilen korvaaminen uusiutuvalla energialla vaatii monipuolisia ratkaisuja (Motiva, 2016). Kivihiilestä luopuminen tarkoittaa yleensä uuteen teknologiaan ja hajautettuihin energiaratkaisuihin siirtymistä. Lämmitystä pitää sähköistää ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi (Ahola Jero, 2017). Energiatehokkuuden lisäksi geotermisellä energialla, aurinkoenergialla, bio- ja hukkaenergialla sekä niiden yhdistelmillä voidaan korvata hiiltä, turvetta ja öljyä.

Lämpöpumput: geoterminen energia ja hukkalämpö

Kaukolämmön tuotannossa on otettu usealla paikkakunnalla käyttöön suuria lämpöpumppuja. Lämpöpumpuilla voidaan hyödyntää hukkalämpöä erilaisista lähteistä kuten jätevesistä, teollisuudesta, konesalien ja muiden kiinteistöjen jäähdytyksen lauhdelämmöstä tai kaukojäähdytyksestä. Lämpöpumput ja hukkalämmön hyödyntäminen parantavat energiatehokkuutta. (Motiva, 2016) Lämpöpumput pienentävät primäärienergian tarvetta ja lämpöpumpun sähkön tarvetta voidaan pienentää aurinkosähköllä. (Sipilä K., 2015) Ydinvoimalan hukkalämpöä voidaan hyödyntää kaukolämpönä, jolloin ydinvoimalan kokonaishyötysuhde paranee. Suuressa mittakaavassa tämä edellyttää tinkimistä ydinvoimalan sähköntuotannosta, jotta höyryssä olisi turbiinin jälkeen riittävästi energiaa. (Sipilä S., 2016)

Aurinkolämpö ja lämmön kausivarastointi

Saksassa Mûnchenissa lämmön kausivarastona toimiva 6 000 kuutiometrin vesisäiliö on sijoitettu Ackermannbogenin asuinalueen viereiseen puistoon ja maisemoitu luonnon kumpareeksi. Kuva: Karoliina Auvinen

Aurinkolämmön tehokas hyödyntäminen edellyttää kausivarastoinnin kehittämistä. Aurinkolämmöllä tuetun aluelämmitysjärjestelmän simuloinneilla on havaittu, että lyhytaikaista erillistä lämpövarastoa ei välttämättä tarvita, vaan paikallinen lämpöverkko pystyy hoitamaan varastoinnin. (Sipilä K., 2015) Aurinkolämpö parantaa lämpöpumpun käyttöikää sekä hyötysuhdetta sekä vähentää myös biokattiloiden huollon tarvetta. (Auvinen K., 2015).

Bioenergia

Bioenergian muotoja ovat mm. metsähake, pelletit, biohiili ja biokaasu. Helsingissä poltetaan puupellettiä pölypolttona kivihiilen seassa. Kivihiiltä voidaan korvata hiilivoimalassa suoraan biohiilellä (Motiva, 2016), mutta muutoin kivihiilen korvaaminen bioenergialla edellyttää yleensä uusia teknisiä ratkaisuja.

Hybridienergiaratkaisut

Hybridivoimaloissa eri teknologiat tukevat ja täydentävät toisiaan. Yhdistämällä useampi energialähde hybridituotannoksi muodostetaan paikallisiin tarpeisiin sopiva energiaratkaisu. Koska uusiutuvan energian saanti yleensä vaihtelee vuodenajan mukaan, hybridiratkaisu myös vähentää kausivaihteluja. (Sipilä K., 2015) Tanskassa hybridivoimaloita rakennetaan kauko- ja aluelämpöverkkoihin teollisessa mittakaavassa (Solar District Heating, 2016).

Kuva: Marstallin hybridivoimalassa on 15,000 neliömetriä aurinkolämpökeräimiä, 4 MW:n biovoimala yhdistettynä sähköä tuottavaan ORC-voimalaan, 1,5 MW:n lämpöpumppu sekä 75 000 kuution lämpövarasto.(Solar District Heating, 2010)

Matala- ja kevytlämpöverkot

Hajautetun lämmöntuotannon kehitys ei poista tarvetta lämpöverkolle, vaan päinvastoin. Lämpöverkko voi esimerkiksi edistää maalämpöinvestoinnin tehokkaampaa hyödyntämistä alueellisesti. (Koikkalainen A., 2015)

Kiinteistöjen lämmitystarve tulee pienentymään ja jäähdytystarve kasvamaan energiatehokkaan rakentamisen myötä. Tähän muutokseen pystytään vastaamaan kevytkaukolämpöverkon ja kaukokylmän avulla. Uusilla asuinalueilla, joissa rakennukset ovat hyvin energiatehokkaita, lämmön tarve on pieni. Tällaisille alueille perinteisen kaukolämpöverkon rakentaminen on suhteellisen kallista. Kevytkaukolämpöverkossa veden lämpötila on perinteistä verkkoa matalampi ja verkko voidaan rakentaa muoviputkista, mikä pienentää rakennuskustannuksia. (Motiva, 2016)

Lämpöverkon keskeisin ominaisuus hajautetun lämmöntuotannon kannalta on lämpötilataso. Aurinkolämmön ja maalämmön hyötysuhde ja rakennusten ja teollisuuden lämmönlähteiden hyödynnettävyys ovat sitä paremmat, mitä matalammassa lämpötilassa lämpö on tuotettava. Alueellinen matalalämpöverkko voidaan liittää lämmönsiirtimellä osaksi olemassa olevaa kaukolämpöverkkoa. Kiinteistökohtainen lämpövoimala voidaan myös liittää kaukolämpöverkkoon esimerkiksi paluuvettä lämmittämään. (Koikkalainen A., 2015)

Miten kivihiiltä voidaan korvata ilman bioenergiaa ja turvetta?

Kivihiiltä poltetaan nykyisin pääasiassa CHP-voimaloissa. CHP-kivihiilivoimaloita voidaan korvata monipolttoainevoimaloilla, joissa voidaan käyttää polttoaineena biomassaa, turvetta, ja tietynlaisia jätteitä, mutta myös edelleen kivihiiltä ja öljyä. Energiayhtiön polttoainevalikoiman määrittää voimalan tekniset ominaisuudet ja polttoaineiden hinta. Polttokattilan korroosion välttämiseksi esimerkiksi biomassan hyödyntäminen edellyttää yleensä aina turpeen käyttöä. Yritysten polttoainevalikoimaan voi vaikuttaa hinnan ja tekniikan ohi lähinna vain ympäristömääräyksillä ja omistajaohjauksella. 

Kivihiilen korvaaminen muulla kuin biomassalla ja turpeella edellyttää käytännössä polttamisen sekä sähkön ja lämmön yhteistuotannon vähentämistä. Keskeisiä ratkaisuja ovat energiatehokkuus, lämpöpumput, biokaasu ja muut puhtaat kaasuteknologiat, aurinkolämpö, energian varastointi, kysyntäjousto sekä matalalämpöverkot. Lämpöpumput toimivat sähköllä, joten niihin sähkö tulee tuottaa tuuli-, vesi-, ydin-, aurinko- ja puhtaalla kaasuvoimalla.

Kivihiilen korvaamisen taloudellinen kannattavuus

Soveltuvia teknologioita, kannattavuutta ja uusiutuvan energian edistämiseksi tarvittavia toimenpiteitä on tarkasteltava investointien tekijöiden ja voimaloiden omistajien näkökulmasta. Investoinnin taloudellinen kannattavuus edellyttää, että hiilen ja muun fossiilisen polttoaineen käyttö on kalliimpaa verrattuna vaihtoehtoiseen energiaratkaisuun. Olemassa olevassa voimalassa polttoaineiden valinnat määrittää pitkälti voimalaitospolttoaineiden hinnat lämmöntuotannossa ja sähköntuotannossa (Tilastokeskus, 2017).

Osakkeenomistajat edellyttävät energiayhtiöiltä yleensä voittoa, mistä johtuen yhtiöiden tuottovaatimus on yleensä varsin korkea ja laskenta-aika lyhyt verrattuna puhtaiden energiateknologioiden 20-30 vuoden pitoaikoihin. (Peura et al., 2017)

Uudisinvestoinnit

Tuotantohintojen vertailun perusteella uudisinvestoinneissa uusiutuva energia voi olla kilpailukykyinen vaihtoehto.

Taulukko: Energiayhtiön vaihtoehtoiset energiakustannukset v. 2016 keskiarvohintojen mukaan.
Polttoaineen hinta ja/tai käyttökulut Tuotantohinta, sis. laiteinvestointi ja mahd. tuet
Kivihiilen lämmöntuotantohinta CHP-laitoksessa, sis. päästöoikeuskustannus 29 eur/MWh
Pellettivoimala, 115 MW, energiatuki 0% 40,6 eur/MWh 42,6 eur/MWh
Lämpöpumppulaitos, 90 MW, energiatuki 0% 27 eur/MWh 35 eur/MWh
Aurinkolämpöpuisto, 15 000 keräinneliömetrin kenttä, energiatuki 20% 2 eur/MWh 18,7 eur/MWh
Kivihiilen hinta sähköntuotannossa 8,5 eur/MWh
Tuulivoiman LCOE-tuotantohintahinta Suomessa sis. rahoituskustannukset (WACC 5-12%) 49-90 eur/MWh

Korvausinvestoinnit

Korvausinvestoinneissa kannattavuuden edellytys on, että fossiilisten polttoaineiden käytön tulisi olla merkittävästi kalliimpaa verrattuna uusiutuvan energian hyödyntämiseen.

Taulukko: Teollisten lämpöpumppujen, pellettivoimalan ja aurinkolämpökeräinten kannattavuus suhteessa kivihiilen käyttöön erillisessä lämmöntuotannossa, kun korvausinvestointien laskenta-aika 15 vuotta ja laskentakorko 10%. Laskelmat, lähtötiedot ja niiden lähteet löytyvät energiainvestointien kannattavuuslaskurista (Auvinen K., 2016).
Pellettivoimala Lämpöpumppulaitos Aurinkolämpö
Sisäinen korkokanta IRR (%) 1,4% 1,3%
Takaisinmaksuaika 10% laskentakorolla yli 20 vuotta yli 20 vuotta yli 30 vuotta
Nettonykyarvo NPV (€) -133 652 090 -26 621 524 -1 499 375
Investoinnin kannattavuus Hiilen korvaaminen pellettivoimalalla ei ole kannattavaa. Hiililämmön korvaaminen lämpöpumppulaitoksella ei ole kannattavaa. Hiililämmön korvaaminen aurinkolämpöpuistolla ei ole kannattavaa.

Korvausinvestoinnit eivät ole kannattavia keskimääräisten hintojen perusteella. Vaikka uusiutuvan lämmön LCOE (levelized cost of energy)-tuotantohinnat olisivat kivihiiltä edullisempia, ei korvausinvestoinnit ole silti kannattavia kun kannattavuuslaskelmiin sisällytetään yhtiöiden tuottovaatimukset ja rahoituskustannukset. Esimerkkilaskelmassa teollinen lämpöpumppuinvestointi muuttuu kannattavaksi, jos kivihiilen kustannus on lämmöntuotannossa yli 48 eur/MWh.

Energiamuotojen hinnoissa tulisi näkyä niiden ulkoiskustannukset, joihin lasketaan mukaan mm. energialähteen ympäristö- ja terveyshaitoista aiheutuvat kustannukset. Jos esimerkiksi kivihiilen hinnassa olisi ilmastonmuutoksen kustannukset mukana, päästöoikeuden hinta olisi 80-140 euroa/MWh (Ecofys, 2014). Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteen saavuttamiseksi hiilen hinnan pitäisi olla 40–80 dollaria/CO2-tonni vuonna 2020 ja 50–100 dollaria/CO2-tonni vuoteen 2030 mennessä (Carbon price leaders coalition, 2017). Näillä päästöjen hintatasoilla uusiutuvan energian korvausinvestoinnit olisivat taloudellisesti erittäin kannattavia.

Poliittinen ohjaus ja sääntely

Taulukko. Uusiutuvan energian investointeihin vaikuttavat suorat ja epäsuorat taloudelliset ohjauskeinot energialähteittäin. (Peura et. al, 2017)
Lämpöpumput Aurinkolämpö Bioenergia
Energiatuki 15% ‘)

Mahdollinen kärkihanketuki

Päästökauppa

Polttoaineverot

 Energiatuki 20%  ‘)

Mahdollinen kärkihanketuki

Päästökauppa

Polttoaineverot

 Energiatuki 10-30% ‘)/ Syöttötariffijärjestelmä

Mahdollinen kärkihanketuki

Metsätalouden tuet

Päästökauppa

Polttoaineverot

*) Energiatukea ei myönnetä hankkeille, joissa siirrytään kaukolämmöstä erilliseen lämmöntuotantoon, uudisrakennuskohteissa tehtäviin lämpöpumppuhankkeisiin eikä lämpökeskuksille, joiden teho on yli 10 MW.    

Yhdistetyssä sähkön- ja lämmöntuotannossa käytetyn maakaasun ja kivihiilen hiilidioksidivero on puolitettu vuoden 2011 alusta lähtien (Tilastokeskus, 2017). Päästöoikeuksien hinnat ovat keskimäärin noin 6 eur/CO2tonni (Intercontinental Exchange, 2017).

Energiatuki ja tariffijärjestelmä ovat keskeiset uusiutuvan energian edistämisen tukimuodot ja edistämiskeinot Suomessa. Aurinkolämmölle energiatuki oli 20 %, lämpöpumppuhankkeille 15% sekä puupolttoaineita käyttäville lämpökeskushankkeille 10-15 % vuonna 2016. Innovatiivisille investoinneille tuki on suurempi, enintään 40%. (TEM, 2016)

Mitä energia- ja ilmastostrategia (VNK, 2016) sanoo kivihiilestä?

Kivihiilen käyttöön ja sen korvaamiseen liittyviä kirjauksia:

  • Uusia voimalaitoksia tai korvausinvestointeja ei pidä tehdä kivi- tai ruskohiilen polttoon perustuvaksi. (s.36)
  • EU:n päästökauppajärjestelmän lisäksi kivihiilen käyttöä ohjataan vero- ja tukijärjestelmillä siten, että kotimaisten polttoaineiden kilpailukyky säilyy sähkön ja kaukolämmön yhteistuotannossa kivihiileen verrattuna. (s.36)
  • Lämmöntuotannon energiaverotuksen lähtökohtana on nykyinen yhtenäinen verojärjestelmä. Mahdolliset veron korotukset tulee painottaa hiilidioksidisisältöön perustuvaan vero-osuuteen. (s.36)
  • Valmistellaan nykyisen hallituskauden aikana hallituksen esitys laiksi, jossa säädetään siirtymäaika kivihiilen energiakäytöstä luopumiselle vuoteen 2030 mennessä ottaen huomioon energian toimitusvarmuuteen, huoltovarmuuteen ja poikkeuksellisiin tilanteisiin liittyvät näkökohdat. Uutta lainsäädäntöä valmisteltaessa otetaan huomioon mahdolliset yritysten tekemiä laitosinvestointeja koskevat korvauskysymykset (s.37)
  • Kivihiilen käytöllä voidaan turvata toimitusvarmuus tilanteissa, joissa kotimaista polttoainetta ei ole saatavilla riittävästi. (s.37)
  • Energiaverotuksella kannustetaan käyttämään yhdistetyssä sähkön ja lämmön tuotannossa sekä lämmön erillistuotannossa ensisijaisesti metsähaketta ja metsäteollisuuden sivutuotteita. (s.37).
  • Metsähakkeen käyttö yhdistetyssä sähkön ja lämmön tuotannossa edellyttää nykytilanteessa tukijärjestelmää.(s.38)
  • Turpeen verotuksella pyritään varmistamaan, että turve ei ole kilpailukykyisempi kuin metsähake tai metsäteollisuuden sivutuotteet, mutta kuitenkin kilpailukykyisempi kuin kivihiili ja muut fossiiliset tuontipolttoaineet. (s.38)
  • Metsähakkeen kilpailukyky turpeeseen verrattuna sähkön ja lämmön yhteistuotannossa varmistetaan metsähakesähkön tuotantotukijärjestelmällä.(s.39)

Hankkeet, pilotit ja esimerkit

Kivihiilen käytön vähentämishankkeita tai korvaussuunnitelmia Suomessa:

Pilotteja ja kokeiluja (Energiakokeilut.fi, 2017):

  • Teolliset lämpöpumput, esim. Helenin Katri Vala, Helsinki
  • Datakeskusten hukkalämpö, esim. Yandex & Nivos Oy, Mäntsälä
  • Deep heat geolämpö, ST1 pilottilaitos, Espoo
  • Energiatehokkaat matalan lämmön kaukolämpöjärjestelmät, esim. Skanssin kaksisuuntainen kaukolämpöverkko, Turku
  • Kevytkaukolämpöverkkoa kokeillaan muun muassa Helsingissä Honkasuolla. (Motiva, 2016)
  • Salmisaaren pellettivoimala, Helen, Helsinki
  • Helsingin Sakarinmäen koulun hybridivoimala

Kansainvälisiä esimerkkejä:

Kirjoittaja

Karoliina Auvinen
Aalto-yliopisto

Päivitetty: 29.8.2017

Print Friendly, PDF & EmailTee PDF

Lähteet

Auvinen Karoliina. 2015. Aurinkolämpöjärjestelmien hintatasot ja kannattavuus Suomessa. Aalto-yliopisto. Lisätietoja: http://www.finsolar.net/kannattavuus/aurinkolampojarjestelmien-hintatasot-ja-kannattavuus-suomessa/

Auvinen Karoliina. 2016. Energian hinta- ja kannattavuusvertailu sekä kannattavuuslaskelmat. Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu. Saatavissa: http://wp.me/p6NTys-kN

Carbon Pricing Leadership Coalition. 2017. Report of the High-Level Commission on Carbon Prices. Saatavissa: https://static1.squarespace.com/static/54ff9c5ce4b0a53decccfb4c/t/59244eed17bffc0ac256cf16/1495551740633/CarbonPricing_Final_May29.pdf 

Ecofys. 2014. Subsidies and cost of EU energy. EU-raportti. Saatavissa: https://ec.europa.eu/energy/sites/ener/files/documents/ECOFYS 2014 Subsidies and costs of EU energy_11_Nov.pdf    

Energiakokeilut. 2017. Saatavissa: www.energiakokeilut.fi

Energiateollisuus ry. 2016. Kaukolämpötilastot. Saatavissa: http://energia.fi/ajankohtaista_ja_materiaalipankki/materiaalipankki/kaukolampotilasto.html#material-view

Intercontinental Exchange. 2017. EUA futures. Saatavissa: https://www.theice.com/products/197/EUA-Futures/data 

Koikkalainen Anniina. 2015. Diplomityö: Lämpöverkko hajautettuun lämmöntuotantoon perustuvassa järjestelmässä. Aalto-yliopisto. Saatavissa: https://aaltodoc.aalto.fi/bitstream/handle/123456789/16334/master_Koikkalainen_Anniina_2015.pdf?sequence=1

Motiva. 2011. Yhdistetty sähkön- ja lämmöntuotanto. Saatavissa: http://www.motiva.fi/toimialueet/uusiutuva_energia/lampo-_ja_voimalaitokset/yhdistetty_sahkon-_ja_lammontuotanto

Motiva Oy. 2015. Kaukolämmön tuotanto uudistuu. Saatavissa:  http://www.motiva.fi/rakentaminen/lammitysjarjestelman_valinta/lammitysmuodot/kaukolampo/kaukolammon_tuotanto_uudistuu  

Peura Pekka et al. 2017. Hajautetun energian mahdollisuudet ja rajoitteet. Valtioneuvoston tutkimus- ja rahoitustoiminnan raportti. Saatavissa: http://tietokayttoon.fi/documents/10616/3866814/35_hajautetun-uudiutuvan-energian-mahdollisuudet-ja-rajoitteet.pdf/331354b7-1b09-4fc9-b01a-89ff08b87241?version=1.0

Sipilä Kari et al. 2015. Distributed Energy Systems – DESY. VTT Technology 224. Saatavissa: http://www.vtt.fi/inf/pdf/technology/2015/T224.pdf

Sipilä Seppo. 2016. Reaktorifysiikan perusteet -kurssin esitys: Voimalaitoksen komponentit, höyrykierto ja hyötysuhde; polttoaineen käytön suunnittelu ja optimointi.  Aalto-yliopiston teknillinen korkeakoulu. Saatavissa: https://mycourses.aalto.fi/pluginfile.php/388390/mod_resource/content/1/09-komponentit-palama.pdf

Solar District Heating. 6/2010. Marstal Solar District Heating – EU supports the extension to a 100% renewable energy system. Saatavissa: http://solar-district-heating.eu/NewsEvents/News/tabid/68/ArticleId/49/Marstal-Solar-District-Heating–EU-supports-the-extension-to-a-100-renewable-energy-system.aspx

Suomen virallinen tilasto (SVT): Kivihiilen kulutus [verkkojulkaisu]. ISSN=1798-2561. Maaliskuu 2017, Liitetaulukko 1. Kivihiilen kulutus . Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 2.5.2017]. Saantitapa: http://www.stat.fi/til/kivih/2017/03/kivih_2017_03_2017-04-27_tau_001_fi.html

Valtioneuvosto. 2016. Valtioneuvoston selonteko kansallisesta energia- ja ilmastostrategiasta vuoteen 2030. Saatavissa: http://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/79189/TEMjul_4_2017_verkkojulkaisu.pdf?sequence=1