Fiksussa Kalasatamassa vähennetään ruoan hävikkiä ja kokeillaan tavaroiden yhteiskuljetusta

Parhaillaan rakentuva Helsingin smart city -alue Kalasatama toimii kehittämisalustana ja avoimena innovaatioekosysteeminä eli ns. living lab –ympäristönä, jossa erilaisia teknologioita testataan todellisissa ympäristöissä, tilanteissa ja todellisten asukkaiden kanssa. Fiksu Kalasatama -ohjelman puitteissa alueelle rakennetaan uudenlaista energiankäyttöä tehostavaa teknologiaa asukkaiden käyttöön eri yritysten ja toimijoiden yhteistyönä.

Miten asukkaat oikein on otettu mukaan Kalasataman kehittämiseen? Alue mahdollistaa monenlaisen kokeilutoiminnan ja arvokkaiden kokemusten keräämisen todellisten asukkaiden kanssa.

Yhteisöllisyyttä kokeilujen kautta

Esimerkiksi kahden kerrostalon asukkaat ovat testanneet kotiautomaatiojärjestelmää yhdessä paikallisen energiayhtiö Helenin kanssa. Helenin HIMA-palvelu on osoittautunut hyväksi ensiaskeleeksi kotiautomaation kehittämisessä, vaikka asukkaat kaipaavatkin palveluun vielä enemmän ominaisuuksia ja järjestelmän itsetekemiä automaattisia säätöjä. Myös Helen näkee palvelupilotin erittäin tarpeellisena kokeiluna käyttökokemuksen ja tuotekehittelyn kannalta, vaikka kaupallista läpimurtoa ei olekaan vielä saavutettu. Alueella on testattu myös isompia konsepteja, esimerkiksi yhteisöllistä asumista, johon asukkaat ovat olleet erittäin tyytyväisiä. Yhteiset tilat luovat yhteisöllisyyttä ja vähentävät yksinäisyyttä, mutta ovat myös energiankäytön- ja tehokkuuden kannalta hyödyllisiä.

Alueen asukkaiden innostus kokeiluja kohtaan on ollut suurta jo alusta alkaen, esimerkiksi jo vuonna 2014 testattiin yhteisöllistä tavaroidenkuljetuspalvelua sekä itsepalveluna toimivaa konttikirjastoa. Erityisen näkyväksi innostus on tullut ns. Nopeiden kokeilujen ohjelman kautta. Nopeiden kokeilujen ohjelma ostaa puolivuosittain alueen asukkaiden testattavaksi 3-5 kokeilua, joiden avulla pyritään kehittämään ja myöhemmin konseptoimaan uusia palveluja kaupunkiympäristöön. Tähän mennessä kalasatamalaiset ovat pilotoineet mm. digitaalista hyvinvointipalvelua, naapurustojen sosiaalista mediaa, liikkumisen mobiilisovellusta sekä jääkaapin sisällöstä muistuttavaa ruokahävikkiapplikaatiota.

Innovatiivisen alueen tulevaisuuden mahdollisuudet

Asukkaiden ja useiden living lab -toimijoiden haastattelujen perusteella alueen brändäys innovatiivisena ja elävänä smart city -alueena koetaan onnistuneeksi. Kokeilujen yksi merkittävä onnistuminen ja sivutuote onkin kaupunginosan identiteetin kehittyminen ja asukkaiden yhteisöllistäminen: kalasatamalaisille luonteenomaista tuntuu olevan avoin ja ennakkoluuloton suhtautuminen alueen kehittämiseen. Kehitysprojekteille tyypillistä riskinottokyvyn puutetta ei ole nähtävissä, vaan pikemminkin asukkaat ja toimijat harmittelevat teknologian epäkypsyyttä, joka hidastaa joidenkin kokeilujen aloittamista.

Alueella on kuitenkin vielä paljon kehitettävää. Asukkaat tarvitsevat kanavan, jonka kautta viesti etenisi kaupungille: erilaisille ruohonjuuritasolta lähteville kokeiluille on ollut haasteellista löytää rahoitusta ja omistajaa kaupungin taholta. Lisäksi esimerkiksi rakennusliikkeiden konservatiivisuus koetaan ongelmaksi uusien rakentamiseen liittyvien innovaatioiden leviämisessä. Kalasatamaa on myös kritisoitu kunnianhimottomuudesta; alueelta puuttuvat esimerkiksi julkiset sähköautonlatauspisteet sekä viherkatot, eikä taloyhtiöitä kannusteta vaikkapa omaehtoiseen energiantuotantoon tai sen varastoimiseen. Tontinluovutusehdoissa on pakollisena kaukojäähdytys, jäteimujärjestelmään liittyminen ja kansallisia energiatehokkuusstandardeja tiukemmat vaatimukset, mutta pitäisikö kaupungin käyttää lisäksi keppiä tai porkkanaa vielä sofistikoituneempien ratkaisujen tukemiseksi?

Seuraavat parikymmentä vuotta rakentuvalla Kalasatamalla on kaikki mahdollisuudet nousta erinomaiseksi esimerkkialueeksi Euroopan laajuisessa smart city -kehityksessä. Helsingin kaupunki omistaa valtaosan rakennusmaasta, joten kaupungilla on mahdollisuus ohjata asuntorakentamista johdonmukaisesti. Joustavaksi tarkoitettu kaava taipuu ajan myötä muuttuviin tarpeisiin, mutta kunnianhimon taso pitää silti nostaa kaupungin tasolta tarpeeksi korkealle.

Kirjoittanut

Katri Korhonen & Kaisa Matschoss
Helsingin yliopisto, Kuluttajatutkimuskeskus

Smart Energy Transition -hankkeen puitteissa tehty Kalasataman case-tutkimus Aalto-yliopiston CROSSOVER-sarjassa.

Artikkelia korjattu 1.3.2017. Tavaroidenkuljetuspalvelua ei ole kokeiltu Nopeiden kokeilujen kautta.

Kuva: Wikimedia Commons.