Kuka haluaa ajaa fossiilisella autolla (jos ei ole pakko)?
Liikenteellä on keskeinen merkitys Suomen kansallisten ilmastotavoitteiden saavuttamisessa, sillä liikenne tuottaa Suomessa noin 40 prosenttia taakanjakosektorin kasvihuonekaasupäästöistä. Kansallisessa energia- ja ilmastostrategiassa tavoitteeksi on asetettu, että liikenteen päästöjä tulee vuoteen 2030 mennessä vähentää jopa 50 % verrattuna vuoden 2005 tilanteeseen. Tämän tavoitteen saavuttamiseksi liikenteessä tulisi muun muassa olla vähintään 250 000 sähköautoa ja 50 000 kaasuautoa vuonna 2030.
Vaihtoehtoisten käyttövoimien tavoitteet energia- ja ilmastostrategiassa ovat varsin vaatimattomat verrattuna liikenteen päästövähennystavoitteen haastavuuteen. Murrosareenan työskentelyn lähtökohdaksi otettiin huomattavasti kunnianhimoisempi tavoite: 750 000 kpl jotakin vaihtoehtoista käyttövoimaa hyödyntävää ajoneuvoa vuonna 2030. Muutospolun pohdinnoissa sähköautojen osuus uusista henkilöautoista nostettiin 20 prosenttiin vuoteen 2020 mennessä ja lähes 100 prosenttiin vuoteen 2030 mennessä. Näin liikenteessä olisi noin 300 000 sähköautoa vuonna 2024 ja yli 600 000 sähköautoa vuonna 2030.
Sähköautojen yleistymisen esteenä on tähän asti ollut näiden autojen korkea hankintahinta. Useiden asiantuntija-arvioiden mukaan hinnat ovat kuitenkin vuoden 2020 jälkeen laskemassa perinteisten polttomoottoriautojen tasolle. Kun lisäksi sähköautojen käyttö on ainakin toistaiseksi ollut hyvin edullista, vain noin 2 euroa/ 100 km, ja autojen verotus kevyempää kuin suurempipäästöisten serkkujensa, tehdashintojen lasku tullee vaikuttamaan kuluttajien ostohalukkuuteen hyvin vahvasti.
Liikenteen energiamurroksen kipeimmät kysymykset liittyvät juurikin liikkumisen hintaan. Odotettavissa on, että fossiilisten polttoaineiden hinnat tulevat jatkossa nousemaan toisaalta maailmanmarkkinahintojen, toisaalta verotuksen vuoksi. Myös biopolttoaineiden lisääntyvän käytön arvioidaan nostavan hintoja pumpulla. Kaikilla ei kuitenkaan ole varaa ostaa uutta, vain vähän kuluttavaa autoa; ei, vaikka näiden autojen hinnat kuinka laskisivat. Vaarana on, että liikenteen energiamurroksen maksajiksi päätyvät vanhoilla autoilla ajavat, syrjäseuduilla asuvat ihmiset, joilla ei ole mahdollisuutta ostaa uutta autoa tai käyttää matkoillaan vaihtoehtoisia liikennemuotoja.
Kuinka välttää tämä sosiaalisen epäoikeudenmukaisuuden ongelma?
- Ensimmäisenä keinona voisi olla uusien, vähäpäästöisten autojen kaupan tuki niin, että nämä samat autot päätyisivät jo lyhyessä ajassa käytettyjen autojen markkinoille. Tämä toisi esimerkiksi sähköautot jatkossa yhä nopeammin yhä useamman kuluttajan saataville. Käytettyjen autojen markkinoihin vaikuttaisivat esimerkiksi yrityksille suunnatut hankintatuet tai työsuhdeautoedun verotuksen muuttaminen.
- Toinen merkittävä keino liikenteen energiamurroksen tasapainottamiseksi olisi siirtyminen yksioikoisesta polttoaineverotuksesta eri alueiden erilaisuuden huomioivaan tienkäyttömaksumalliin. Tienkäyttömaksut tulisi kyllä porrastaa auton päästöjen mukaan, mutta maksut voisivat kaupunkien ulkopuolella olla matalammat kuin kaupungeissa.
Hyötyjiä liikenteen energiamurroksesta olisivat joka tapauksessa ainakin mutkan kautta kaikki suomalaiset. Fossiilisten polttoaineiden tuonnin korvautuminen kotimaisilla vaihtoehdoilla parantaisi maamme työllisyyttä ja kauppatasetta. Autojen energiankulutuksen pieneneminen pienentäisi auton käyttökustannuksia, myös uusien, käytettyinä myyntiin tulevien autojen osalta. Liikenteeseen liittyvät uudet ratkaisut puolestaan voisivat lisätä merkittävästi vientitulojamme. Ja ilmastonmuutoskin ehkä etenisi hitaammin, kuten toivoa sopisi!
Kirjoittaja:
Saara Jääskeläinen
Kirjoittaja työskentelee liikenteen energia-asioiden parissa liikenne- ja viestintäministeriössä.
Julkaistu: 19.12.2017
Kirjoittaja osallistui Strategisen tutkimuksen neuvoston Smart Energy Transition -hankkeen ja Sitran fasilitoimaan Energiamurrosareenaan vuonna 2017.
Kirjoitus on julkaistu osana Murrosareenan Miten Suomi voi hyötyä energiamurroksesta? -blogisarjaa. Blogitekstit edustavat kirjoittajien omia näkemyksiä. Tutustu Murrosareenan raporttiin ja lue muut blogisarjan kirjoitukset.
